It's a new month... time for some new bug fixes!
While Matt is still working on harnessing the book data that we all have contributed to, and making it available for searches, he's also been rather busy fixing other things, and even adding some nifty little features. Read all about it in this Announcements forum post.
Myrskyvaroitus (in Finnish)
2 journalers for this copy...
237 sivua
Takateksti:
Emilin isä on kenialainen ja äiti suomenruotsalainen. Vanhemmat ovat eronneet ja isä on perustamassa uutta perhettä Uppsalaan Ruotsiin. Emil asuu äidin ja mummun kanssa saaristossa Turun lähettyvillä.
Uuteen kouluun meno tekee pökkelöfiliksen eikä koskaan voi tietää millaisen naurunkiherryksen tai ilkeän läpän tumma iho saa koulun oppilaissa aikaiseksi. Onneksi jo ensimmäisinä koulupäivinä ystäviä alkaa ilmaantua ja naapuritalossa asuu kiva Iida, joka on jo entuudestaan tuttu ja turvallinen kaveri.
Emil ikävöi isäänsä ja uusi pikkuveli nostattaa outoja ikäviä tunteita pintaan. Emil tutustuu kuitenkin mummun ja muffan rakkaustarinaan ja se saa Emilin ymmärtämään ja hyväksymään asioita paremmin. Ja sitten vielä ”noidanlukot”, eli luontokerhoystävät järjestävät Emilille superyllätyksen.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
- - -
Emilin ja isän välissä on vain lätäkkö merivettä. Miksi matka saaristosta isän luo Tukholmaan vaikuttaa silti niin hovin mutkikkaalta?
Yksitoistavuotias Emil on muuttanut äitinsä kanssa Espoosta ulkosaaristoon. Skatholmilla Emil bongailee lintuja, kasvattaa tunkiomatoja ja tarkkailee lähimetsien ja rantojen luonnonilmiöitä. Kaikki olisi hyvin, jos ei olisi pakko mennä kouluun. Uteliaiden koulukavereiden töllistely ja hämmästely käy Emilin hermoille. Eivätkä opettajat ole sen parempia - ikään kuin eivät olisi koskaan nähneet tummaihoista nuorta! Emil toivoo, että hänen kenialainen isänsä voisi auttaa häntä löytämään oman paikkansa. Mutta lauttamatka saaristosta isän luo Tukholmaan ei tunnukaan olevan ihan yksinkertainen juttu.
Takateksti:
Emilin isä on kenialainen ja äiti suomenruotsalainen. Vanhemmat ovat eronneet ja isä on perustamassa uutta perhettä Uppsalaan Ruotsiin. Emil asuu äidin ja mummun kanssa saaristossa Turun lähettyvillä.
Uuteen kouluun meno tekee pökkelöfiliksen eikä koskaan voi tietää millaisen naurunkiherryksen tai ilkeän läpän tumma iho saa koulun oppilaissa aikaiseksi. Onneksi jo ensimmäisinä koulupäivinä ystäviä alkaa ilmaantua ja naapuritalossa asuu kiva Iida, joka on jo entuudestaan tuttu ja turvallinen kaveri.
Emil ikävöi isäänsä ja uusi pikkuveli nostattaa outoja ikäviä tunteita pintaan. Emil tutustuu kuitenkin mummun ja muffan rakkaustarinaan ja se saa Emilin ymmärtämään ja hyväksymään asioita paremmin. Ja sitten vielä ”noidanlukot”, eli luontokerhoystävät järjestävät Emilille superyllätyksen.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
- - -
Emilin ja isän välissä on vain lätäkkö merivettä. Miksi matka saaristosta isän luo Tukholmaan vaikuttaa silti niin hovin mutkikkaalta?
Yksitoistavuotias Emil on muuttanut äitinsä kanssa Espoosta ulkosaaristoon. Skatholmilla Emil bongailee lintuja, kasvattaa tunkiomatoja ja tarkkailee lähimetsien ja rantojen luonnonilmiöitä. Kaikki olisi hyvin, jos ei olisi pakko mennä kouluun. Uteliaiden koulukavereiden töllistely ja hämmästely käy Emilin hermoille. Eivätkä opettajat ole sen parempia - ikään kuin eivät olisi koskaan nähneet tummaihoista nuorta! Emil toivoo, että hänen kenialainen isänsä voisi auttaa häntä löytämään oman paikkansa. Mutta lauttamatka saaristosta isän luo Tukholmaan ei tunnukaan olevan ihan yksinkertainen juttu.
Unohtui journalointi: Tämähän on hyvä kirja. Jotenkin arvasin sen. Olen näes kuunnellut Markku Karpiota Turun kirjamessuilla.
Musiikkitalon miittiin pääsi tämä kirja.
Mukavia lukuhetkiä!
Musiikkitalon miittiin pääsi tämä kirja.
Mukavia lukuhetkiä!
kiitos kirjasta!
