(Le pays des autres / 2020)

Lainaus WSOY:n nettisivulta:

"Ranskalaisnainen Mathilde rakastuu marokkolaiseen sotilaaseen Amineen, joka sotii Ranskan joukoissa. On vuosi 1944, ja häiden jälkeen alkaa yhteiselämä Marokossa. Uudessa kotimaassaan yksinäinen Mathilde ikävöi lempeämpää ilmastoa, yhteisöllisyyttä, joukkoon kuulumista. Vuosien saatossa syntyy kaksi lasta, ja Mathilden uhrauksien määrä kasvaa.

Raastavalla tavalla Slimani näyttää miten naisena oleminen voi tarkoittaa sitä, että siirtyy isän vallasta veljen, aviomiehen tai jopa oman pojan vallan alaiseksi. Toisten maa pohjautuu Slimanin isoäidin elämään."

Ranskalainen Mathilde muuttaa Marokkoon, jossa tuohon aikaan (ainakin tämän kirjan mukaan) asui paljon muitakin ulkomaalaisia. Mies osoittautuu omassa kulttuurissaan erilaiseksi kuin Ranskassa, eikä Mathilden ole muutenkaan helppoa sopeutua uuteen elämäänsä. Tämä on trilogian ensimmäinen osa, ja lopussa tuli ikävästi tv-sarjoista tuttu "to be continued" -olo. Hienosti kirjoitettu sukutarinahan tämä on, mutta ei valitettavasti houkuttele lukemaan jatko-osia. Onneksi kirjalle löytynee seuraava lukija bc-piireistä, ehkäpä hän myös pitää tästä tarinasta enemmän kuin minä.

Kiitos toivelistakirjasta! Enpä tiennytkään, että tämä on trilogian osa.

Kiinnostava kirja Marokosta - itselleni täysin vieraasta maasta. En muista lukeneeni yhtään Marokkoon sijoittuvaa kirjaa aikaisemmin. Kiinnostava kirja myös kulttuurien välissä elämisestä. Vaikka kirja oli kiinnostava ja toisaalta pidin siitä, välillä se silti tuntui pitkäveteiseltä.
Tapahtumia käsiteltiin monien ihmisten kautta. Aluksi ajattelin, että päähenkilö on tietenkin Mathilde, mutta jossain vaiheessa aloin miettiä, onko päähenkilö kuitenkin Aicha. No, Aichaan keskittyneiden koululukujen jälkeen palattiin taas enemmän aikuisten kertomuksiin, joskin Aichalla on iso rooli pitkin kirjaa.
Kirjan loppu tuli vähän yllättäen. Toki tämä on trilogian ensimmäinen osa, joten jatkoa tulee, mutta vähän silti tuntuu, että tarina loppui töksähtäen kesken.

Seuraavalle lukijalle Helsingin miitissä

Kiitos toivekirjasta! Sainkin näitä kaksin kappalein miitissä, mutta onneksi toisellekin löytyi heti lukija!

Tämä oli aiheeltaan hyvin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti henkilöt jäivät kovin etäisiksi, ja tarina oli paikoitellen vähän tylsäkin. Olisin halunnut paneutua lähemmin etenkin Mathilden kokemuksiin uuteen kulttuuriin ja ”toisten maahan” asettumisesta.