Takakansi:
"Kun kaikki tuntevat kaikki, tulee jokaisesta vuorollaan epäilty.


Vuosia ulkomailla asunut kolmekymppinen Ronja Vaara palaa kotikulmilleen Lauttasaareen, kun hänen isänsä löytyy murhattuna Kasinonrannasta. Vastassa ovat nuoruudenystävät, joiden jälleennäkeminen on samaan aikaan lohdullista ja kipeää, sekä tapausta tutkiva nuori konstaapeli, joka ei tunnu tekevän työtään kunnolla.


Toimittajataustainen Ronja ryhtyy itse selvittämään etäiseksi jääneen isänsä taustoja, ja samalla tiiviin yhteisön vaietut salaisuudet alkavat paljastua."

Ihan pätevän oloinen sarjan aloitus ja mukavasti paikallisväriä. En ole koskaan ajatellut Larua paikkana, jossa kaikki tuntevat kaikki (ennemmin vaikka Ämmänsaarta!), mutta miksipä ei. Hämmentävän monet hahmot ovat jääneet kotikulmilleen - itselleni ei tule mieleen yhtäkään helsinkiläistä tai turkulaista tuttua, joka asuisi lapsuutensa kaupunginosassa. Tällaisesta pinnan alla kytevästä kyräilystä ja passiivis-aggressiivisuudesta saanee rakennettua hyvän sarjan jatkon.

Lukuiloa!

Paljon kiitoksia toivekirjasta! Olen lukenut tästä monenlaisia kommentteja, joten mielenkiintoista päästä tätä lukemaan.

Olin tosiaan lukenut tästä monenlaisia kommentteja. Kirja oli viihdyttävää luettavaa, mutta sisälsi liikaa ihmissuhdekuvausta ollakseen dekkari. Olisin tiivistänyt kirjaa melkoisesti. Lisäksi ihmettelin, onko Lauttasaari tosiaan sellainen paikka, jossa kaikki tuntevat toisensa sukupolvesta toiseen. Kuvaus sopi mielestäni paremmin johonkin maalaispitäjään. Syyllistä en epäillyt kertaakaan. Suunnilleen kaikkia muita ehdinkin epäillä, joten tämä täytti hyvin sen onnistuneelle dekkarille asettamani kriteerin, että syyllinen ei saa paljastua liian aikaisin. Mielelläni luen lisää Loukon kirjoja, jos sellaisia ilmestyy.

Jännittäviä lukuhetkiä toivekirjan parissa ja ihanaa kesää!

Kiitos kirjauutukaisesta!! Oletan, että tätä toivoo moni muukin bookcrossaaja, joten yritän olla ripeä, enkä jumittaa kirjaa tbr-pinooni.

Ei kirja varmaan huono ollut, kun sain sen luettua yhdessä vuorokaudessa, mutta jonkinlainen pettymyksen sivumaku tästä Loukon esikoisdekkarista jäi. Tuntuu sille, että juonen kehittelyyn oli uhrattu liikaakin voimavaroja sen kustannuksella, että henkilöhahmot jäivät ohuiksi, eikä tämä kielellisestikään ollut ihan parasta dekkarigenreä. Annan sarjan jatko-osille vielä mahdollisuuden, vaikkei tämä ihan ykkössuosikikseni noussut.
Huvitti muuten, että nyt kahdessakin peräkkäin lukemassani tuoreessa kirjassa on kuvattu tinder-deittailua, yksi ajan kuva sekin. Joskus kumppania haettiin ravintolasta tai jopa kirjeenvaihtoilmoituksin!

Kerrankin minulla on toivelistapostia Taryalle, useimmiten kirjojen suunta on häneltä minulle päin. Onnellista loppukesää!

Kävin tänään hakemassa lähetyksen, joka oli ehtinyt odottaa kirkonkylällä pari päivää. Paketista paljastui peräti kolme toivelistakirjaa! :O Isot kiitokset niistä sekä Iittala-kortista, Pikku Myy -magneetista ja suklaasta! Tuohon Iittalan näyttelyyn olen ollut menossa jo monen monta vuotta, ehkä se vielä joskus toteutuukin.. :)

Tässä kirjassa kiinnostaa erityisesti tarinan sijoittuminen Lauttasaareen. Kaksi koronavuotta on kulunut etäillessä maalla; välillä tuntuu, että olisi kiva jo palata Helsingin-kotiin..

Gavaldan Karkumatka on kesken, mutta en malttanut olla tarttumatta tähän, kun iltapäivällä puoli kuuden tienoilla palasin asiointireissulta mökille. Auringonpaisteessa istuskellessa – ja herkutellessa – ehdin lukea tätä sivulle 102/396 asti. Enpä tiennyt Saunaseuran saunojen sijaintia, olin jotenkin sekoittanut ne Larussa etelämpänä/idempänä sijaitsevaan paikkaan, vaikka olisihan sitä pitänyt ymmärtää, ettei Saunaseuralla voi olla vain yhtä saunaa, yksi tuttunikin on ko. saunoista puhunut :)

Pieniä epäloogisuuksia tekstissä on ollut, mutta muutoin tarina on alkanut ihan sujuvana :)

* * * * *
Kirjaanpa tähän muistiin, että seuraavaksi Onnellisten saarelle päästään Raahessa ;)

Aamulla piti olla Forssassa klo 8.00 ja ko. tapaamisen ja ostosten jälkeen loppupäivä menikin sitten Matku-Urjala-Punkalaidun-turneella. Särkänlava sitten on upealla paikalla <3 Nuutajärven Lasikylässä poikkesimme myös, Lasimuseossa ja kahvilla, ja reissun päätteeksi kävimme syömässä Humppilan Lasin ravintolassa. Lämpötila huiteli tänäänkin 30 asteessa ja aurinko paahtoi pilvettömältä taivaalta, joten kuuma ja hikinen reissupäivä tämä oli. Iltasella pihalla oli mukavan vilpoisaa – varjoisaa ja vain 25 astetta – joten mikäs siinä oli nauttiessa kauniista kesäillasta tämän kirjan kanssa, samalla saunaa lämmittäen :) Edistyin kirjassa sivulle 278/396. Omia epäilyksiä minulla on syyllisen suhteen, katsotaan, miten ne osuvat.. Ainakin on kiva, että Minni pääsee pissille ja pidemmillekin lenkeille! Aluksi Ronjalla ei käynyt mielessäkään viedä koko pitkän päivän sisällä ollutta koiraa ulos.. :O

Yhden selkeän kielioppivirheen olen bongannut, muutoin teksti on ollut hyvää eikä lukeminen ole töksähtänyt virheisiin.

Tänään luin kirjan loppuun – ulkona jälleen, pihatöiden, kahvittelun ja serkkupojan vierailun välissä. Illemmalla sitten alkoikin sadella, mutta onneksi pian alkaa lohduksi lähetys yleisurheilun MM-kisoista Oregonista, ohjelmassa on 9. kisapäivän aamukilpailut :)

Minä pidin tästä kirjasta! Juoni oli mielenkiintoinen ja tarina oli tarpeeksi pehmo minun makuuni, ts. murhista huolimatta siinä ei ollut liiaksi väkivaltaa ja raakuutta. Murhaaja tuli ns. puskista, ehdin veikata ainakin osasyylliseksi samaa henkilöä kuin Ronja ;)

Myös kirjan tapahtumapaikat lisäsivät kiinnostustani, vaikka en Larusta ihan joka kolkkaa tunnekaan. Kätköily tosin on vienyt melko moniin paikkoihin siellä ja saaren jokaisessa kahvilassa lienen käynyt :D Ikäväkseni saaren lempikahvilani on tässä muualla viettämieni koronavuosien aikana lopettanut, se vielä sijaitsi (julkisilla) helposti saavutettavassa paikassa. Pitäisi kyllä taas joskus käväistä Veijarivuoren uimarannan lähellä olevassa Paseo Cafessa ja tietysti Mutterissa, viime kerrat olivat joskus ennen koronaa..

Ai niin, se Ronjan äidinkielen aineen otsikko sivulla 302 herätti minussakin kirjoittajan; ehdin jo miettiä, miten aloittaisin oman aineeni :D

Tässä menee vielä sen verran aikaa ennen kuin taavinan paketti on lähetysvalmis, että tämän ehtii hyvin lukea ;)

Ronja Vaara palaa Lauttasaareen, kun isä löytyy murhattuna. Itse hän pelastuu tuhopolttajan murhalta. Jännittävä, kannattaa lukea!
(Luettu 25.7.2022)

Eteenpäin postikyydillä.

Kiitos taas postin tuomasta kirjapaketista! En tunne Lauttasaarta juurikaan, joskus ennen koronaa olen siellä tainnut kätköillä, mutta siitä tosiaankin on jo aikaa. Mutta kiinnostava uutuus joka tapauksessa!