Hyvää mieltä roppakaupalla: kolme elämänmyönteistä romaania yksissä kansissa

Jos joku sattuu luulemaan, että maaseudulla on tylsä asua, kuvitelmat karisevat nyt.

Maitotytön Huhtilan Liisa on kaupunkilainen ylioppilasmerkonomi, joka vaihtaa työttömyyskortiston lomarenkaan karjanhoitajan virkaan. Saako olla muuta? -romaanissa tarvitaan topakka Siperin Paula, jotta kyläkauppa Luhtipohjassa saadaan säilymään. Hukkakaurassa valkokiharainen Pakkalan Anna nostaa tahtomattaan pitäjän isoiset Pakkalan tilan reipasta naisväkeä vastaan.

Yksin ja ikävissään näiden tyttöjen ei tarvitse haikailla, maaseutu on täynnä haasteita yritteliäälle ja poikamiehiä on tyrkylle asti.

Tämä yhteispainos sisältää romaanit
Maitotyttö (1984)
Saako olla muuta? (1985)
Hukkakauraa (1986)

Otava 2011

* * * * *

Edit 17.2.2021: Kirjan paksuudesta on tullut palautetta, mistä tulikin mieleeni, että Tiiliskivihaasteeseen 20.1.2021-20.2.2022 kelpuutetaan myös useammasta kirjasta koostuvat niteet, kunhan yhteissivumäärä on vähintään 500. No, tässä on 548 sivua. Parhaitenhan kirja sopisi kesällä maalla luettavaksi, mutta kaipa se tässä talven pakkasillakin menee..

Lukuiloa!

Nappasinkin tämän itselleni lukuun, sillä parin vakavamman kirjan oheen tarvitsin jotain kevyttä lukemista rentoutumiseen. Siinä mielessä kirja vaikuttaakin oikein lupaavalta, vaikka olenkin lukenut vasta 58 sivua ensimmäisestä kirjasta eli Maitotytöstä.

En ole koskaan varsinaisesti asunut maalla, mutta olen aina viihtynyt maaseudulla ja viettänyt siellä paljon aikaa. Viime vuonna kotini tuhouduttua jouduin lähtemään evakkoon ja minnekäs muualle olisin mennyt (kun se onneton asuntoni tärvellyt virolainen remppafirma ei useista lupauksistaan huolimatta koskaan järjestänyt sijaisasuntoa) kuin mökille, samaan paikkaan, jossa vietin jo lapsuuteni kesät :D Siksipä tuntuikin kotoisalta lukea ikkunoiden tiivistämisestä lokakuussa. Meillähän on "tuplat" eli sisemmät ikkunat otetaan kesäksi pois ja laitetaan taas talveksi takaisin, ikkunaraot teipattuna tai tiivistettynä, ja ikkunoiden väliin laitetaan talvikaudeksi kosteutta poistavaa materiaalia. Tuuletusikkunoihin taas laitetaan kesäajaksi sen toisen ikkunan tilalle hyttysverkollinen ikkunankarmi, jotta ikkunoita voi pitää avoinna, mutta itikat eivät pääse sisälle. Tai siis näin tehtiin ennen, kun isovanhempani vielä asuivat siellä ympäri vuoden. Nykyisin meillä on tuplat ikkunoissa kesät talvet ja ikkunankarmit siinä kunnossa, että tuuletusikkunoita ei kannata avata, koska niitä ei sitten enää saa kiinni..

Lakanatkin toivat mieleen lapsuusmuistoja. Matkustelin isovanhempieni kanssa kesäisin ja meilläkin oli aina omat lakanat mukana reissussa. Ei tullut majoittajille pyykkiä pestäväksi vierailun jälkeen. Olen minäkin parilla kesäreissulla pitänyt lakanat mukana, jos olen tiennyt yöpyväni jonkun tutun tai tutuntutun luona. Niin se on paljon kohteliaampaa :)

Olen lueskellut tätä aina välillä muiden kirjojen välissä, nyt menossa on 128/548 (128/192 Maitotytöstä). Toki maaseudun arjesta annetaan aika ruusuinen kuva ja jouluvalmistelut ja joulunvietto ovat jo liiankin idyllisiä, mutta ainakin tämä lukija kyllä viihtyy Takamaalla :) Leppoisaa luettavaa!

Muiden kirjojen ohella tämänkin lukeminen on edistynyt, nyt olen sivulla 298/548 eli Maitotyttö on luettu ja menossa on Saako olla muuta?. Välillä piti kurkata, milloin nämä kirjat ovatkaan ilmestyneet, sen verran kaukaisilta asioilta vaikuttivat esimerkiksi maitokauppa ja shekeillä maksaminen. No shekkejä olen sentään nähnyt, äidilläni oli shekkivihko ja itsekin hankin joskus muinoin (ts. 1990-luvulla) matkashekkejä. Ihka oikeaa maitokauppaa en kyllä ole nähnyt, oliko niitä muka 1980-luvulla?? Googlen mukaan ennemminkin 1930-60-luvuilla.

Tämä on vielä hiukan kesken, kun olen välissä lukenut muita kirjoja eikä aikaa lukemiselle ole ollut parin viime viikon aikana juuri ollenkaan. Olen nyt sivulla 517/548. Kirjaan kuitenkin nyt muistaessani tänne, että osallistun viimeisellä kirjalla eli Hukkakauralla Kouluhaasteen kohtaan 23: kirja, jossa päähenkilö tai yksi päähenkilöistä on opettaja. Hukkakauran päähenkilö Anna Pakkala on käsityön opettaja ja sen asian ympärille koko kirja pitkälti rakentuu.

Luin tämän loppuun ainakin kuukausi sitten, varmaankin vapun tienoilla. Täydennän tätä merkintää myöhemmin, mutta kirjaan nyt lukemiseni tähän, sillä osallistun kirjalla Kouluhaasteeseen 11.8.2020-5.6.2021 ja aikaa listan täydentämiselle on vielä tämä päivä. Pari haastekohtaa jäi uupumaan, niihinkin oli kirjat valittuna, mutta aika ei riittänyt..

Setin kolmannella kirjalla Hukkakauraa täytän Kouluhaasteen kohdat 23 (kirja, jossa päähenkilö tai yksi päähenkilöistä on opettaja) ja 25 (kirja, jonka tapahtumapaikka on koulu).

Jättikirja tarjolle huomiseen Antin Konditorian minimiittiin!

Hyvää pääsiäisviikonloppua!



Edit: Merkinnän kuvassa Antilta mukaan ostamani pääsiäisleivokset :)

Olen jonkun näistä kirjoista saattanut lukea, mutta koska ei ole varmaa mielikuvaa, päätyy lukuun.