A. E. Järvisen erätarinoita vuodelta 1951.

Kansipaperiton versio, luulenpa että tuunaan tämän jossain vaiheessa.

Jaaha, siis melkein kolme vuotta tämä on hyllyssä majaillut tuunausta odotellen. Tuunaamaan en sitä ehdi mutta luin kyllä tällä viikolla. Tykkäsin tarinoiden tunnelmasta vaikka monessa pääosaa näyttelikin metsästys. Tuntui hassulta että mies lähtee kairaan aikomuksenaan metsästää vähän lintuja mutta kun löytää karhun jäljet niin perään on lähdettävä. Nykyään kai ei enää metsästetä samoilla aseilla lintuja ja karhuja? Ja vaikka putoaa jäihin niin housut märkänä hiihdetään jäljelle... Ja onneksi rautapyynti on jo kielletty, kirjassa on kuvaus ketun näkökulmasta miltä raudat tuntuu. Tykkäsin siis juuri siitä että tämän kirjan myötä pääsi ihan erilaiseen elämäntapaan käsiksi. Kirja on kirjoitettu 1951 ja siten myös sotakokemukset tulevat kirjassa esiin. Paras tarina minusta oli "Eräs kuollut herää".

Lähtee postin mukana kun joku valitsi sen mansikkapussukasta :)

Hyviä lukuhetkiä!

Kiitos ihastuttavasta mansikka-kirjasta ja kortista :)

Tämä oli Melkein täydellinen kirja, tosin vanhat sanat jotenkin ihmetyttivät, kun en aina tiennyt, että mitä niillä tarkoitetaan, mutta mukavaa iltalukemista tämä ol. Aika moni tarina sijoittui talviaikaan tai ainakin sen odotteluun. Tykkäsin kyllä kirjasesta ja taidanpa tietää jo uuden lukijan tälle opukselle :) Jää siis varatuksi kirjaksi.

Lukuun kotopuoleen :)

palautui minulle

Postittuupi marraskuun 2015 kirja-arvonnan voittajalle. Hyviä lukuhetkiä kirjan parissa :)

Kiitos! Ihan uusi tuttavuus minulle, vaikuttaa leppoisalta lukemiselta.

Mielenkiintoinen luettava. Vanha teksti välillä haastoi mutta sopivaa vaihtelua kesälukemistoon.

Toivottavasti seuraava lukija tykkää myös!