Pussikaljaromaani on aikaisemmin runoja julkaisseen Rimmisen ensimmäinen romaani ja kuvaa yhden päivän Marsalkan, Lihin ja Hennisen elämästä. Kirja marssittaa esiin kalliolaisen elämän koko kirjon, mm. nopanheiton iloineen ja suruineen. Kolmikko tuntee suurta myötämieltä maailmaa kohtaan. He toivovat siltä vähän rakkautta, mutta maailma ei pyynnöistä piittaa. Mikko Rimminen on kirjoittanut suuren aikalaiskuvauksen maailmasta sydämellisen toivottomuuden hengessä: me emme ole sentään aivan kokonaan yksin.



- Kuulitsä Henninen, Lihi sanoi ja istui siinä ja näytti edelleen siltä että pyrki olemaan mahdollisimman vähän.



Sitä sanottiin Lihiksi siitä syystä että se piti kaikesta mahdollisimman rasvaisesta niin kuin lihapiirakoista, pizzasta ja kalapuikonkuorista, mutta pysyi siitä häkellyttävästä ahmimisestaan huolimatta aina yhtä laihana.



Marsalkkaa nimitettiin Marsalkaksi yhden ruuhkametrossa pidetyn marsalkan päiväkänniksi ristityn palopuheen takia. Se oli koskenut alueellista eriarvoisuutta eikä sitä tehnyt mieli muistella.



Henninen oli Henninen, koska se oli sen sukunimi.



"Pussikaljaromaani on oikeaa romaanin taidetta. Rimmisen kieli on kuin runoa, ja hän on luonut aivan omanlaisensa, vähän sivusta tarkkailevan kertojan... tämän aidompia hahmoja ei suomalaisessa kirjallisuudessa ole monia."

- Leena Virtanen, Helsingin Sanomat 10.10.2005