Unelmien keskustakirjastosta. Luen ja vapautan.

Charles Webb kirjoitti tämän ensimmäisen romaaninsa parikymppisenä nuorena miehenä. Perheet ja henkilöhahmot sekä porvarillinen elämäntyyli ovat ilmeisesti hyvin lähellä Webbin omaa silloista elämänpiiriä, ainakin niin on helppo ajatella. Aikuisten miesten (isät) naiivius tässä romaanissa hämmästytti minua. Keskiluokkaisten kotirouvaäitien naiivius (rouva Braddock) tai kyllästyneisyys ja alkoholismi (rouva Robinson) ei yllättänyt yhtään.

Nuoren miehen jahkailu collegen jälkeen on kovin tuttua. Opettajan ura ei enää kiinnostakaan, mutta mitään muutakaan ei keksi tai jaksa alkaa tekemään. Vanhemmat mahdollistavat siipeilyn ja juopottelun lapsuuskodissa. Sehän on nuoren miehen elämään kuuluva normaali vaihe, eikö vain?

Romaanin maine kasvoi ja on säilynyt Mike Nicholsin elokuvaversion (v. 1967) ansiosta. Tässä tapauksessa elokuva on monin verroin parempi kuin romaani, johon se perustuu. Ei kirjakaan ole kelvoton. Se on ihan napakka ja tiivis. Loppupuolella se alkoi tuntua jo komedialta, vaikka edelleen ärsyttävän tunkkaiselta.

Uuteen kotiin postitse.

Kiitos kirjasta. Ajattelinkin, että kirja vaikuttaa tutulta, mutta ilmeisesti olen joskus törmännyt elokuvaan. En kyllä oikein muista siitäkään mitään, jos olen edes katsonutkaan. Mutta kirja siirtyy hyllyyn odottamaan vuoroaan :)

Ihmeellinen eipäs-juupas-leikki ei oikein vienyt minnekään.

Kirja jäi Pukstaavin kirjanvaihtohyllyyn. Onnea löytäjälle ja lukuiloa!