Jonkun kirjaston vaihtohyllystä ajat sitten poimittu. Pakkasia kiertää paljon vaihtohyllyissä, mutta nyt vasta tartuin tähän, kun hän on BC-ryhmän Kuukauden Kirjailija tässä kuussa. Ei pöllömpi alku, eikä vähiten siksi, että pyöritään Lauttasaaressa, Onnellisten Saarella.

Kirja on ilmestynyt vuonna 2016, mutta paljon tuntuu tapahtuneen sen jälkeen eli seitsemän vuoden aikana. Lauttasaaren bussien(20,21) päättäri ei ole enää Ruotsalaisen teatterin vieressä. Ruotsalainen Bonniers on ostanut Akateemisen kirjakaupan eikä Stockan Herkkukaan ole enää Stockan, vaan S-ketjun. Kirjassa mainitaan myös, että Stockan osastoja on ulkoistettu muille yrittäjille. Heidän mukaansa lastenosastokaan ei ole enää Stockan oma. Kun minä oli pieni, oli se tosiaan neljännessä kerroksessa ja niitä kultakaloja olen katsellut aikasten monet kerrat. Jossain vaiheessa ne poistettiin, kun ihmiset heittelivät kolikoita niiden altaseen ja kalat saivat myrkytysoireita.
Wulff oli jo minun kouluaikanani Manskulla suunnilleen Ruotsalaista teatteria vastapäätä. Sen jälkeen siinä oli pitkään Clas Ohlson ja nyt IKEA!
Lauttasaaressa on nykyään metro. Mia-tätini vastusti sen tulemista henkeen ja vereen, koska metro tuo roistot Itäkeskuksesta Lauttasaaren lintukotoon. Hän suri metron tuloa Otavantielle, hänen omalle kadulleen, mutta sekin suru meni ihan hukkaan, koska hän joutui vanhainkotiin vuonna 2011 ja kuoli pois 2015. Hänen kannaltaan kauppamatka olisi lyhentynyt, kun Marketit siirtyivät Lauttasaarentieltä Otavantielle, ja voi miten nopeasti hän olisi ollut keskustassa. Rikollisista en tiedä, jotkut ulkomaan elävät myyvät metroaseman edessä Isoa Juttua tai kerjäävät. Eräs vanhempi koiranomistaja sanoi yhtä närkästyneenä kuin tätivainaa aikoinaan: "Metro toi lapsiperheet Lauttasaareen." Päiväkoteja täällä ainakin on aivan joka kulman takana, mutta lapsia ei näy katukuvassa ollenkaan niin paljoa.
Vesitornin muistan lapsuudesta, kutsuin sitä kärpässieneksi. En olisi osannut sijoittaa kartalle puretun tornin paikkaa.
Koillisväylä on mäkinen katu. Lauttasaari ei ole huonojalkaisia varten; joko talot on rakennettu rinteisiin tai niihin päästäkseen on kiivettävä portaita, niin talon ulko- kuin sisäpuolella. Hissitalot ovat harvassa vanhasssa Lauttasaressa. Olen katsellut puolella silmällä asuntoa Lauttasaaresta, mutta kun ikää tulee, niin vaatimukset kasvavat esteettömän kulun suhteen.
Sillankorvan vasemmalle puolelle rakennettu kerrostalo on todellinen ökytalo, yhtiöllä on mm. oma viinikellari! Yhtiövastike oli muistaakseni nelinumeroinen. Ihmetyttää, sillä siitä on harvinaisen ruma näköala - tilkka merta ja vastapäätä teollisuusalue. Ruokakaupat ovat kadonneet siitä osasta Lauttasaarentietä, 500-600 metriä joutuu talsimaan ylämäkeä päästäkseen kaupoille ja metroon.
Meidän perheen käytössä Lauttasaaren lyhenne oli Lauttis, Larun opin vasta työkavereilta, Onnellisten Saaren Larun FB-ryhmältä.
Haa, Starbucks oli jo valloittanut Akateemisen parhaan näyteikkunan kun tätä kirjoitettiin, vaikka luulin että näin tyhmän tempun teki Bonniers. Täytyy ihan tarkistaa. Kirjassa Stockan kuulutuksissa vilahtelivat kuitenkin Akateemisen kirjamainokset, ja niitähän ei enää Bonniersin valtakaudella ole ollut.
Myös Käpylän Pohjolankatu on lapsuudesta tuttu, kävin koulua niillä nurkilla.
Papparainen oli aikoinaan Bulevardilla töissä ja hänen "työhuoneensa" oli Ekbergin kahvila, hänelle soiteltiin sinne myös työpuheluita aikana kauan ennen kännyköitä.

Luin loppuun, onneksi kirjaa oli hyvin vähän jäljellä, kun ensimmäisenä yönä päädyin lukemaan sitä aamu-viiteen... Tässä Pakkasessa oli hyvä flow, edellisen jätin kesken jo alkumetreillä.
Ulkona on pakkasta ja Onnellisten Saaren keittiössä ja vessassa 16 astetta. Huomenna tulee huoltomies mittaamaan lämpöä, ehkä sen myötä tähän saadaan muutos. Pakkasella ja tuulella asteet ovat järjestäen 14-16 C, toivottavasti huomenna myös tuulee... Toissatalvena vessassa oli kylmimmillään 9 astetta, rapussa samaan aikaan 14 C.

Jätän kirjan johonkin sopivaan kohtaan Koillisväylän varrelle, koska se kirjassakin mainitaan.
Hyviä lukuhetkiä seuraavalle lukijalle! Olisi mukavaa, jos kertoisit miten kirja päätyi sinulle. Bookcrossing on vähän kuin modernia pullopostia, bonuksena kirja.

Löytyi Koillisväylän ja Lauttasaaren risteyksestä — täytyy lukaista!