Se painajaismainen marraskuu ei koskaan unohtuisi

Violetta Liljalla on kaikki hyvin: työ menestyvässä asianajotoimistossa, oma koti, ystäviä. Murhetta tuottaa tytär Jutta, joka ei saa otetta mistään ja on menettänyt lapsensa huoltajuuden ex-miehelleen.

Viisivuotias Helmi, Violettan silmäterä, tuntuu katoavan hänen elämästään. Helmin uusi "mamma" on täydellinen suomenruotsalainen. Violetta taas potee pahaa ikäkriisiä.

Marraskuisena päivänä käynnistyy tapahtumasarja, joka ajaa osalliset lähes kaaokseen. Eikä Violetta voi kuin toivoa parasta – ja pelätä pahinta.

Taustalla Anna Laine ikuistaa Lauttasaaren vesitornin purkua ja kipuilee omassa parisuhteessaan.

Otava 2016

– Tammelan kunnankirjaston poistokirja, tämän päivän ostoksia Forssan kaupunginkirjastosta :)

* * * * *
Edit: Merkinnän kuva on tältä päivältä, käväisin kirjastosta palatessani kahvilla :)

Toivottavasti et ole tätä Anna Laine -dekkaria lukenut kirjasto(auto)n kirjana, joitakin tästä sarjasta olet tainnut lukea muina kuin BC-kirjoina ;) Hyvää uutta kirjavuotta!



Osallistun kirjalla Vapautusten vuosi 2022/joulukuu -haasteeseen (perhe, perheettömyys).

Nappasinkin tämän takaisin itselleni, kun kaikki kesken olevat kirjani olivat toisaalla :D Luin sivulle 48/270 ja vaikka en olekaan mikään erityinen Anna Laine -fani, mukavaa luettavaa tämä on ollut.

Tällä voinee osallistua LiskoMiettisen HLBTI-haasteeseen. Anna Laineen miesystävän ex-vaimo Petronella on kihloissa Miiran kanssa, heillä on puolitoistavuotias tytär ja häistä on tulossa kunnon megabileet.

Bulevardin kahvisalonki lienee lopettanut ja hyvä niin. Kävin siellä kerran tai kaksi toteamassa, että parempia ja tuoreempia tarjottavia on alakoulujen vanhempainyhdistysten järkkäämissä kahvituksissa. Sääli, että niin upealla paikalla oli niin huono kahvila. Onneksi Ekberg ei ole kovin kaukana, jos tuolla suunnalla liikkui.. Olisi kannattanut Jutan ja Jussinkin tavata muualla ;)

Plussaa siitä, että Jussin firmassa tehtiin etätöitä kotona tai vaikka lähitienoon kahvilassa. Siis vuonna 2016*. Nythän se on Covid-19:n myötä useille arkea, jos kohta suunta onkin nyt jo päinvastainen eli työntekijöitä patistellaan takaisin toimistolle ainakin osaksi viikkoa. Itse taisin aloittaa päätoimisesti etätyössä joskus 2016–2017 ja käytännössä kokonaan etänä olen ollut koronapandemian alusta lähtien ts. keväästä 2020.

* Itse asiassa vuosi tässä taisi olla ennemminkin 2015, koska itsenäisyyden juhlavuoden mainittiin olevan parin vuoden kuluttua.

No niin, kirja luettu. Kannen teksti 'Anna Laine -dekkari' on kyllä melkoisen harhaanjohtava: kyseessä ei ole dekkari eikä Anna Laineesta ollut montakaan sivua ;) Ihan mukava tätä silti oli lukea, etenkin kun kaiki tapahtumapaikat ovat tuttuja :)

Kuittaan tällä BC Helmet -lukuhaasteesta kohdan 47. Haasteen kohdissa 47 ja 48 luetaan kaksi kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat samaan kaupunkiin tai ympäristöön. Tässä paikkana on Helsinki.

Aika harvakseltaan Pakkasen kirjoja luen, viime vuonna en yhtään ja toissa vuonna vain Helmimiehen. Tiheämpään luettuna nämä saattaisivatkin kyllästyttää.

Ai niin, luin kirjasta 40 sivua e-kirjana, kun printtiversio ei ollut ulottuvilla. Palautan nyt kirjan takaisin ;)

Pienen Helmi-tytön (5 v.) seikkailuja sukulaisten kanssa. Tähän kuuluu myös tytön karkaaminen. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin. Erittäin mielenkiintoinen!
(Luettu 14.1.2023)

Kirjan matka jatkuu.

Seuraava lukija haussa 😊

Pakkasen Peili on tarjolla Turun huomisessa BC-miitissä. Jos kirjaa ei napata, vapautan sen miitin jälkeen kirjaston kierrätyskärryyn ;)

Lukuiloa!

Opettaja EVP ahmii kyllä kirjoja kuin hippo helmiä, joten tämä saattaa olla jo luettu, mutta eipä se maksa kuin vaivan tarjota kuitenkin! Kiitos Tarya!

Kirja palautui luettuna, mutta kommentitta. Ei kun seuraavaa lukijaa etsimään!

Lukematon Pakkanen lähti miitistä mukaan.