TBR.

Sain lukupiiristä selville, että tykkään kirjailijan tyylistä, niin piti sitten heti tarttua seuraavaan hänen kirjaansa, mikä omasta hyllystä löytyi. Se oli sitten tämä kirja. Tykkäsin kyllä, vaikka ei ollut yhtä hyvä kuin kirjailijan "syksy" niminen kirja.

Kuitenkin melko saman tyylinen kirja. Pidän tällaisesta kirjoittamisesta. Se pistää ajattelemaan.

Kiitos LiskoMiettinen mukavasta miitistä ja kirjasta, joka kyllä kiinnostaa kovasti. Kaiken kukkuraksi voin osallistua sillä "Numerohaasteeseen", kun nollakin kuulemma hyväksytään numeroksi!

Tämä on niitä kirjoja, joita ei voi lukea hutaisemalla ja jonka haluaisi lukea heti uudelleen maistellen! Niin valtavasti kielellisiä oivalluksia (loistava kääntäjä), vitsit naurattivat jopa tällaista tosikkoa, varmaan symboliikkaa, joka monesti meni
tältä lukijalta ohi. Dialogit tosi nautittavia ja brittiyhteiskunnan tiettyjä jäseniä kuvaava satiiri herkullista. Nokkelikko Brookie on hieman uskomattoman pikkuvanha 9- vuotias, mutta nautin kovasti hänen ajatusmaailmastaan ja kielestään. Hoivakodissa asuva May Young on myös mahtava tyyppi. Häneen samaistuin eniten:
"Vanhuus ei tule yksin, sanoi äitivainaa, joka on ollut enkelten kanssa taivaassa jo lokakuusta -64. Ei tosiaan, äiti, vanhuus ei ole tullut yksin, katsokaa nyt tätäkin, se on tuonut mukanaan ihan uuden ihmisen, ventovieraan mummon jolla on vanhan naisen ranteet ja pinkki yöpaita, vaikka itse en olisi ikinä ottanut pinkkiä eikä kukaan, joka tietää meikäläisestä jotakin, olisi pukenut minua pinkkiin."
Niinpä!
Osallistun siis kirjalla "Numerohaasteeseen" ja tarjoan Turun miitissä ensi viikolla kirjaa eteenpäin.

Otan kirjan mukaani Turkuun ja jos miitti toteutuu, tarjoan sitä vaikkapa "Numerohaasteeseen" osallistuville tai muuten Ali Smithin kirjoista pitäville napattavaksi.
Lukuiloa!

Kirja lähti miitistä mukaani.