Takakannesta:
"Keskuspuiston roskiksesta löytyy karvattoman miehen alaston ruumis.

Murha on lähtölaukaus pienen kaupungin räjähdysmäisesti kasvaville rikostilastoille, mutta komisario Juha Muhonen alaisineen ei löydä rikoksia yhdistävää punaista lankaa. Onko se noituus, Viron mafia vai herttainen eläkeläisrouva Hilkka Alitupa?

Muhosen tutkiessa rikoksia tahollaan ja tuskaillessa pullanhimonsa ja nuoruuden rakkautensa pauloissa, kiinnostuu Hilkka Alitupa ystävättärensä naapurista. Keitä ovat rintamamiestalon salaperäiset vieraat? Pian Alitupa huomaa olevansa itse rikoksissa mukana, mutta syyllisenä vai uhrina, sitä hän ei tiedä itsekään.

Jossain kaupungin kaduilla kulkee henkilö, joka haluaa Hilkan lasilintujen katsovan ikkunasta ulos, kohti murhaajaa."

Myllylahti 2013

Tämä on muistaakseni jokin muinainen Oma maa mansikka -valintasi - mansikka on kyllä tainnut jo homehtua tähän mennessä ;-) Vaan tänäänhän oli oikeastaan tälle ihan sopiva päivä.

Kiitos kirjasta, jonka sain Porvoon puuhapäivänä kuukausi sitten.
Ja pakko oli kaivella arkistoja sen verran, että tämä tosiaan on ollut Oma maa mansikka -pussissa 2019/2020.
Jaana Lehtiö tosiaan oli ajankohtainen Puuhapäivän aikaan, itse en tosin hänen opastuskierrokselleen osallistunut. Mutta osallistumattomuuteeni syynä oli muu kuin opas :)

Ajattelin jo kirjan saatuani, että luen tämän "heti", ja saan toimitettua sen seuraavalle lukijalle. No, heti ja heti, reilut 2 kk meni. Mutta eihän se ole kauan. Ja kirja näyttää edelleen olevan muutamalla toivelistalla.
Mielestäni perustellusti lähetän tämän yhdelle heistä.

Itse kirja sitten. Tämä on niitä "kevyitä" dekkareita, ja tällä kertaa tykkäsin. Eli rikoksia tässä tapahtuu, mutta ei kerrota kaikkia yksityiskohtia tapahtuneista. Joskus se toimii, joskus ei. Kuten sanottu tässä kirjassa tässä hetkessä se mulle toimi.
En välttämättä ala kirjailija Jaana Lehtiö -faniksi, mutta tilaisuuden tullen voin lukea häneltä muutakin.

Tuli muuten Porvoon tapahtumapäivä 17.9.2022 mieleen, kun kirjaan tartuin. Ei sisällön puolesta, mutta kirja muistutti siitä mukavasta tapahtumasta.

Synttäripakettiin mahtui toinenkin kirja :)

Kiitos ihanasta synttäripaketista ja tästä (ja toisesta) toivekirjasta. Kirjoitin tämän toivelistalleni hyvissä ajoin ennen Porvoon puuhapäivää, mutta en sitten ehtinyt sitä käsiini hankkia, edes kirjastosta. Lehtiön dekkarikierros vain lisäsi kiinnostustani lukea hänen kirjansa. Tästä on hyvä aloittaa.

Tämä oli kyllä leppoisa dekkari, jossa sattui ja tapahtui. Pienen kaupungin (Porvoon) rikostilastot synkkenivät, kun väkivaltaisia ja epämääräisiä kuolemantapauksia alkoi sattua tuhkatiheään. Syyllistä arvailin loppuun asti, myös vahvasti oikeaa henkilöä.

Yritin kovasti muistella, mitä kirjailija kertoi Hilkka Alituvasta ja Muhosesta Porvoon puuhapäivän kierroksella, mutten kovasti muistanut. Miljöö oli silti kierrokselta tuttu. Tykkäsin kirjasta ihan kohtuullisesti, vaikka paikoin se tuntui hieman kömpelöltä, kielellisestikin, mutta menköön esikoisen piikkiin. Ja minua kummastutti, että 52-vuotiasta Hilkka Alitupaa sanottiin mummoksi - olkoon, että hän oli jäänyt opettajantyöstään sairaseläkkeelle vähän aikaisemmin - ja että sanojana eivät olleet nuoret pojanklopit, vaan komisario Muhonen, joka itsekin 46-vuotiaana lähenteli samaa ikää. No, onneksi Muhonen itsekin huomasi asian! Kirjasta löytyi myös mainiota huumoria.

BC helmet: 4. Aioin lukea tämän viime vuonna, ennen Jaana Lehtiön syyskuussa luotsaamaa kierrosta kirjojensa tapahtumapaikoilla.

Kirja löytyy Flower78:n toivelistalta, joten vienpä sen hänelle BC-miittiin Helsingin Musiikkitaloon.

Kiitokset tästä täydellisenä yllätyksenä tulleesta toivelistakirjasta, Paulanni! En ole lukenut yhtään Jaana Lehtiön kirjaa aiemmin ja tämän lisäsin joskus toivelistalleni, sillä tämä on sarjan ensimmäinen kirja. Mutta enpä olisi uskonut, että se vielä joskus oikeasti päätyykin käsiini!