Tammen Keltainen kirjasto

Kielellisesti nerokas, herkullisen satiirinen kertomus kahden ikäihmisen hilpeänhaikeasta rakkaudesta ja heidän kauniista ideastaan, joka kääntyy irvikuvakseen nyky-Euroopan poliittisten virtausten ja markkinavoimien myllerryksessä.

Grass on lukuisissa puheissa ja kirjoituksissa polemisoinut viimeaikaista poliittista kehitystä, ennen kaikkea Saksojen yhdistymistä ja siihen liittyviä ilmiöitä vastaan. Nyt hän verhoaa nämä epäilyksensä ja mielipiteensä kaunokirjallisuuden kaapuun, punoo niistä kielellisesti nerokkaan, herkullisenpiikikkään vertauskuvallisen kertomuksen.

Romaanin päähenkilöt Alexander ja Alexandra, hautakivikirjoituksiin erikoistunut saksalainen taidehistorioitsija ja puolalainen kirkkotaiteen entistäjä, jonka erikoisalaa on kultaus, molemmat leski-ihmisiä, tapaavat Berliinin muurin kaatumisen vuonna Gdańskissa eli entisessä Danzigissa. Käydessään Alexandran vanhempien haudalla he saavat kauniin idean: eikö olisi inhimillisesti jaloa ja myös Saksan ja Puolan lopullista sovintoa edistävää, jos ne saksalaiset, jotka aikoinaan joutuivat muuttamaan pois Danzigin tienoilta, saisivat mahdollisuuden tulla haudatuksi synnyinseutunsa multiin?

Ideasta tulee totta ja Alexanderista ja Alexandrasta rakastavaisia. Kohta perustetaan Saksalais-puolalainen hautausmaayhdistys ja ensimmäinen "sovintohautausmaa" aloittaa toimintansa. Mutta se on vasta alkua…

Saksankielinen alkuteos: Unkenrufe (1992)
Suomentanut: Oili Suominen

Tammi 1992

– Ypäjän kunnankirjaston poistokirja

Kellosammakon huuto odottaa lukijaa kirjaston kirjankierrätyskärryssä! Hyviä lukuhetkiä!



Osallistun tällä Vapautusten vuosi 2022/toukokuu -haasteeseen (Tammen Keltainen kirjasto).