Sivulta kirjasampo.fi:

"Tanssiaiset... Hyvä Luoja, voi hyvä Luoja, se ihanuus, johon hänen hämärissä mielikuvissaan kuului pyörryttävää musiikkia, juovuttavia parfyymeja, häikäiseviä pukuja...ja hänet pantaisiin nukkumaan yhdeksältä niin kuin joka ilta, kuin pikkulapsi..."

Tanssiaiset on tragikoominen tarina hienostojuhlat järjestävistä nousukkaista; se kertoo äidin ja tyttären välisestä kilpailusta ja lapsuuden lopusta. Taidokas ihmiskuvaus, viiltävä ironia ja koko kirjan läpäisevä tukahdutetun hellyyden ilmapiiri nostavat Irène Némirovskyn Tanssiaiset mestarillisten lapsuudenkuvausten joukkoon.
(Gummerus)

Ihana kansi ja ihana kirja. En ole aiemmin lukenut mitään kirjailijalta ja tämä oli niin hyvä, että päätin lisätä muut teokset toivelistalleni.

Kirjassa kuvattiin osuvasti nousukkaiden elämää ja paineita näyttää rikkaalta ja menestyvältä. Tämä oli myös hieno kuvaus tyttären ja äidin suhteesta, vaikka tuo suhde oli kaikkea muuta kuin hieno. Sääliksi kävi lapsen elämä rakkaudettomassa kodissa. Kirja oli osoitus siitä, ettei hieno tarina vaadi satoja sivuja tekstiä. Tämän kirjan lukeminen oli nautinto.

Täytyy taas kerran kehua ja kiittää myrtillusta Kuukauden kirjailija -haasteen keksimisestä. Tämäkin hieno kirja olisi jäänyt minulta muuten lukematta.

Miittiin tarjolle. Hyviä lukuhetkiä!

Kiitos kirjasta, jota hyvin lyhyenä minulle kaupattiin! Kohta näen, mitä muita avuja kirjalla on.

Voi herttinen, mitä porukkaa nämä nousukkaat! Ärsyttävä ja naurettava pariskunta, joka kohteli lapsiparkaansa kaltoin. Kuitenkin minua harmitti lapsen vastaisku, vaikka se oli tavallaan oikeutettukin. Alkoi suorastaan säälittää. Olenpa iloinen, että en tunne tuollaisia ihmisiä, kun heistä lukeminenkin on melkein liikaa.

Pääsin jo loppupuolelle kirjassa ennen kuin muistin lukeneeni tämän aiemmin.
Hyvä kirja ansaitsee tietysti toisen lukemisen.

Välipalahaaste

Tämä välipalakirjaksikin sopiva kylkiäinen lähtee kohti Espoota tänään kera rantakassikirjan. Voi tämän vapauttaa lukemattakin aivan vapaasti.

Mukavia lukuhetkiä!

Kiitos yllätys kirjasta!

Pidin tästä pikkukirjasta vaikka teinitytön hiljainen kosto olikin aika julmaa.

Miittiin tarjolle! Mukavia lukuhetkiä!

Hauska yhteensattuma, sillä toin miittiin Irène Némirovskyn toisen kirjan, josta pidin paljon ja uskon pitäväni tästäkin Helsingin miitistä nappaamastani kauniskantisesta pikkukirjasta.
Kiitos lumipöllö!

Luinkin "Tanssiaiset" saman tien yhdeltä istumalta, koska halusin tietää heti, miten äidin ja tyttären väliset suhteet kehittyvät ja millaiset tanssiaiset ovat edessä. Voisi melkein sanoa, että melko raadolliset, toisiinsa kietoutuneet perheen jäsenet tanssittivat toisiaan oudossa polskassa! Kirjailija kuvaa pienoisromaanissaan kyllä taitavasti nousukasperhe Kampfia (onko nimi enne?), joka haluaa nousta "piireihin". Perheen isä, "kuivakka ja pienikokoinen, palavakatseinen juutalainen" oli nainut pomonsa konekirjoittajattaren Rosinen ja heillä on 14-vuotias tytär Antoinette. Äidin ja tyttären suhde on vähintäänkin ongelmallinen. Äiti on melkoinen hermokimppu. Tytär tuntuu inhoavan äitiään ja haaveilee romanttisesta rakkaudesta.
"Hän tietää kuitenkin hyvin, että saa aikanaan omansa, siihen vain on kovin pitkä aika, se on loputtoman kaukana ja sitä odotellessa elämä on ahdasta, pelkkää nöyryytystä, koulutunteja, kovaa kuria, äidin huutoa."
Lukijana ei oikein tiedä, ollako lukemisen edistyessä vahingoniloinen vai sääliäkö
tanssiaisten valmisteluissa kaikkensa yrittävää Rosinea vai pelätäkö, mitä mahtaa olla edessä. Tytär sitten ratkaisee asian omalla tavallaan.
Osallistun kirjalla "Välipalalukuhaasteeseen" ja tarjoan kirjaa eteenpäin jossain miitissä.

Tarjoan tätä hienoa pikkukirjaa minimiitissämme Turussa. Kirja on sopiva vaikkapa Välipalalukuhaasteeseen!
Kiintoisia lukuhetkiä!

Tämä hieno pikku kirja lähtee mukanani Turkuun ja miittiin. Sopii vaikkapa "Välipalahaasteeseen".
Lukuiloa!

Nappasin miitistä mukaani.