"Turun kaupunki huokaa vuosisadan helleaallon kourissa. Jussi Vares osallistuu pahaa aavistamatta novellikirjailija Luusalmen kosteisiin kirjanjulkistamiskekkereihin, mutta joutuu ruotsalaisseurueen oppaaksi - ikävin seurauksin. Myös rakkauselämä on yksityisetsivällä sekaisin. Onko Vares ajautumassa kahden naisen loukkuun?

Ulkoilupolulta kuristettuna löydetyn opiskelijatytön sukulaiset palkkaavat Vareksen tutkimaan tapausta. Juttu ei Varesta innosta, mutta jostain on hänenkin leipänsä revittävä. Ja lopulta Varekselle alkaa hahmottua koko kolkko tapahtumasarja." (takakansi)

"Pahan suudelma" on kymmenes Vares-dekkari. Siitä on tehty myös elokuva.
Seven-pokkari, 350 s.

Olen tätä ennen lukenut vain pari Reijo Mäen dekkaria, ja mielikuvieni mukaan tämä oli aika tyypillistä Mäkeä. Melkoisen letkeää meininkiä, vaikka minulle kirjassa riittäisi vähempikin kapakassa istuminen, mutta sitten se ei taitaisi olla varesta enää. Edellinen lukemani Mäki (Marraskuu on musta hauta) oli kiinnostavampi, koska siinä rikoksen tausta liittyi Afghanistanin sotaan ja sitä ratkottiin Tallinnassa. Tässä oli murhamysteeri, joka kieltämättä kävi kiinnostavaksi, kun Vares ryhtyi tapausta penkomaan ja eri johtolankoja juurimaan.

Riksun miitissä jäi pöydälle, joten vein sen Linnatuulen Tuovi-hyllykköön etsimään uutta lukijaa.

Piti jättää tänne toinen Vares, mutta kun löysin tämän, niin vienkin ne yhdessä Tarttilan kirjakaappiin, jonka ohi matka kohta kulkee.
Matkalla vanhojen kamujen Vain elämää -leirille Hämeeseen, huomenna on mun päivä ja aktiviteettina opettelemme leipomaan kesä-äitini Helmin pullaa!

Vares pääsee Tarttilan raitille. Hyvää matkaa!