Takakannesta:

"On saari, meri ja sumunharmaa alkusyksy. Jos haluaa päästä saaresta toiseen, pitää oppia veneilemään.

VUONNA 1991 nuori ekoaktivisti Maria päätyy Pellinkiin, toiveenaan tavata 77-vuotias Tove Jansson, joka viettää viimeisiä päiviään Klovharun saarella. Esikuvan lähestyminen ei ole helppoa. Kun Maria kirjoittaa Tovesta, hänelle avautuu taiteelle eletty elämä, sen kapina, lohtu, seikkailu ja ilkikurinen nauru. Äidit kannattelevat maailmoja, mutta kuka heitä kannattelee? Ja voiko nainen olla taiteilija ja äiti yhtä aikaa?

Syyskirja liikkuu monella vuosikymmenellä ja kuvaa Venhon jäljittelemättömällä kielellä valintojen mahdollisuuksia ja seurauksia."

Olipa ihana, kauniisti kirjoitettu tarina. Tämä kirja kuvastaa hyvin sitä miksi luen kirjoja mieluiten suomeksi. Tämä tulee luettua jossain vaiheessa varmasti uudestaankin, joten jää pysyväishyllyyni.

Matkustan ympäri maailmaa -haasteeseen tästä kirjasta tulee Tonga. Kirjassa kerrottiin haaveesta perustaa taiteilijasiirtokunta Tonga-saarille. Enpä ole itse sattunut Tonga-saarilla käymään ;) eikä ole ikinä tullut mieleen, että sinne lähtisi.

Helmet-lukuhaasteeseen 2022 tästä tulee kohta 42. Kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä, sillä Maria asuu jonkinlaisessa kimppakämpässä/kommuunissa nimeltään Kulma.