Ranskalainen suosikkikirjailija Claudie Gallay kuvaa ihmisiä ja karua rannikkoa maanläheisesti ja runollisesti.

Normandian uloin niemenkärki, La Hague, on kylä meren ja tuulten sylissä. Tyrskyjen kertoja on muukalainen, lintujen tutkija - nainen, joka ei haluaisi katsoa taaksepäin. Kevätmyrskyn puhjetessa hän kohtaa satamaravintolan terassilla miehen, joka on tullut La Hagueen etsimään menneisyyttään.Tyrskyt tutustuttaa lukijan ranskalaisen syrjäkylän sulkeutuneisiin mutta kiehtoviin asukkaisiin. Lintujen tutkija ajautuu selvittelemään neljänkymmenen vuoden takaisen haaksirikon arvoitusta. Mitä tuona yönä oikein tapahtui, kun majakka ei johdatellutkaan venettä turvallisesti takaisin kotisatamaan?

Ranskalaista kirjaa voisi kuvailla vaikka viinistelytermenin: kirja oli vahva, voimakas, reheväkin - kuitenkin jälkimaku oli viipyilevän lempeä.
Eli pidin tästä kovasti!

Smabbelle!

Kiitos Chania. Kirjan esittely sai minut kiinnostumaan tästä kirjasta.