Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Jyrki Lappi-Seppälä. Alkuteos: A morte e a morte de Quincas Berro d'Água. Otava, 1982. Kovakantinen, 109 s.

Takakansiteksti:
Tässä kirjassa Jorge Amado, Brasilian rakastetuin kirjailija, monumentaalinen jutunkertoja, aistinautintojen ja hupsuttelun mestari, elämän palvoja, kertoo huikaisevan tarinan miehestä, joka kuolee kolme kertaa.

Viisikymmenvuotiaana Joaquim Soares da Cunha, tunnollisista tunnollisin virkamies, kuuliainen aviopuoliso ja perheenisä, jättää kaiken ja ryhtyy pummiksi Bahian pummien kirjavaan joukkoon. Kymmenen vuotta hän viettää mitä’ paheksuttavinta elämää, tuo lyömätön rommin juoja (siitä nimi Vesikauhu) ja korttipelin taitaja, kulkureitten kuningas, mies joka auttaa apua tarvitsevaa, lohduttaa, neuvoo, rakastaa ja tarvittaessa tappelee. Voi omaisten kauhua! Voi Quincasin ystävien määrää! Voi elämisen riemua! Ja onnellisin Bahian kaikista naisista on Quiteria Suurisilmä, jonka Quincas on ottanut vakituisekseen.

Mutta sitten tulee päivä ja yö, joina Quincasin perhe taas joutuu tekemisiin mustan lampaansa kanssa; ja nyt tapahtuu kummia, todella kummia…

***
Luettu toukokuussa 2022.
Hulvaton ja makaaberi tarina! Tykkäsin.

Osallistun kirjalla Delennan Matkustan ympäri maailmaa -haasteeseen, sillä kirja sijoittuu Brasiliaan.

Kevät-patsaalla. Hyviä lukuhetkiä löytäjälle!