Aviador, toinen painos, 2020.

"Ritva Hellsten piirtää uudessa romaanissaan tarkkanäköisen kuvan kirjailijasisarensa, tulipalossa kuolleen Raija Siekkisen viimeisistä vaiheista. Kirja kertoo kamppailusta kirjailijankutsumuksen ja arjen vaikeuksien sekä elämänhalun ja kuoleman aavistelun välillä.

Teos kuvaa, miten lahjakas ihminen pitää loppuun asti kiinni taiteestaan ja unelmistaan, joita kipeät lapsuudenkokemukset ja pettymykset ihmissuhteissa ovat koetelleet."

Tätä lukiessa tuli tunne, että haluan lukea Siekkisen kirjoja uudelleen. Siskon kirjoittama kirja oli hyvin samanhenkinen kuin Siekkisen novellitkin, mutta kulki siinä rajalla, ettei tuntunut liian 'kaunokirjalliselle'. Kerronta oli haastavaa, kun en Siekkisen elämänvaiheita sen tarkemmin tunne, lukiessa joutui palaamaan välillä takaisin ja tarkistelemaan, kuka tässä nyt onkaan kertojana ja keitä kuvatut ihmiset ovat. Kovin surumielisen, yksinäisen ja hauraan taiteilijan kuva tekstistä maalautuu, lukemisen jälkeen omakin tunnetila jäi surulliseksi.

Matkustan ympäri maailmaa -haasteessa sijoitan tämän maahan Kreikka, jonne tehtyjä lomamatkoja kirjassa muistellaan. Myös Italia, Venäjä, Saksa ja Espanja mainitaan, tapahtumat toki ensisijaisesti Suomessa. Olen käynyt Kreikassa useammankin kerran, mutta olen lomaillut vain saarilla, Ateenassa en ole käynyt.

En pääse loppuviikon BC-tapaamiseen, joten jätin tämän Outa1977:n toivelistalta löytyneen kirjan ystävälliselle Pamina-kuriirille yhdessä parin muun kirjan kanssa.

Kiitos lukutuolille toiveeni täyttämisestä! Kiinnostuin tästä, kun luin Haahtelan Katoamispisteen, jossa Raija Siekkisellä on keskeinen osa tarinassa. Mikä oudointa, en ole Raija Siekkisen tuotantoa lukenut vielä yhtään!

Tartuin tähän kirjaan nyt, koska Raija Siekkinen on bc-foorumin kuukauden kirjailija. En edelleenkään ole lukenut hänen tuotantoaan, mutta aion lukea haasteeseen Häiriö maisemassa. Samaten luen uudelleen Haahtelan Katoamispisteen, koska epäilemättä saavani siitä nyt enemmän irti kuin ensimmäisellä lukukerralla.

Oli yllättävää, miten tämä kirja tempaisi minut mukaansa. Onneksi olen lomalla, sillä luin kirjan eilen melkein loppuun. Sitten oli jätettävä loput aamuksi kun silmät eivät pysyneet enää auki.
Minua ei häirinnyt, että teos oli osittain fiktiivinen koska jollain tavalla minusta tuntui, että Ritva on päässyt ns. sisarensa pään sisään tai ainakin saanut tekstin elämään niin, että suurimman osan voisi kuvitella olevan totta.
Kirja innoittaa tutustumaan Siekkisen tuotantoon ja jäin miettimään, millainen ihminen hän lopulta olikaan. Löysin tästä kirjasta paljon yhtymäkohtia omaan elämään, tapaani ajatella.
Nautin niistä kuvauksista, jossa ollaan mökillä.
Unelmani olisi viettää kesät mökillä, veden äärellä.
Voin suositella lämpimästi kirjaa, vaikkei Siekkisen tuotanto tuttua olisikaan.

Kirja löytyi toivelistaltasi, joten ilomielin laitan eteenpäin. :)
Lukuiloa!

Kiitos perehtymisestä erityisselektiiviseen toivelistaani! Lukuilo on ihan taattu.

Olen säästellyt tätä kirjaa kuin karkkipussia, mutta nyt se on nautittu. Ja täytti odotukset! Onkin ollut tekijältä hyvä valinta kirjoittaa kohteensa tarina fiktiiviseen muotoon. Sikäli kuin Raija Siekkistä hänen tuotantonsa kautta tunnen, kuviteltu eläytyminen tämän maailmaan on riittävän tosi ja sopivan väljä.
Ritva Hellsten kirjoittaa kelpo tekstiä (Raija olikin Finlandia-palkintoehdokas 2020) mutta ei pyri imitoimaan Raija Siekkistä.
Olen tosi iloinen että sain lukea tämän kirjan. Ehkä otan sinne autiolle saarelle Siekkisen tuotannon, Joel Haahtelan Katoamispisteen ja Christa Wolfin Kesänäytöksen – useimmat näistä kyllä jo pariinkin kertaan luettuja.

-ruzena

Putosi postilaatikkoon 4.2.

Raija oli pudonnut tänään tänne. Paljon kiitoksia kirjan tarjoamisesta ja lähettämisestä, ruzena! Ihana kortti, joka muistuttaa tulevasta lomasta.

Edit: tänään on näköjään Raijan nimipäivä.