Suurromaani puista ja ihmisistä, ylistyslaulu luonnon ihmeille.

Tiiliskivihaaste:
649 sivua.

Kolmoishaaste (23):
s. 218: Tämä, tämä, tämä, ne sanovat.
s. 404: ikuisesti. Ikuisesti. Ikuisesti.

Kouluhaaste:
16. Yksi (ihmis)päähenkilöistä on taiteilija.
23. Parikin (ihmis)päähenkilöistä opettaa.

Tyrnimarjalle toivelistakirja

Iso kiitos toivekirjasta PyryJere! Onpas tämä tosiaan aikamoinen järkäle. Taidan ottaa mökkilukemiseksi ja samalla osallistun tälläkin Tiiliskivihaasteeseen. Myös puolisoa tämä kirja kiinnostaa.
************
Takakannesta:
Richard Powersin Ikipuut on suurromaani puista ja ihmisistä. Se on polttavan ajankohtainen kuvaus elämäntapamme hinnasta ja paikastamme maailmassa. Se on myös henkeäsalpaavan upea ja koskettava ylistyslaulu luonnon ihmeille: sen sivuilla tuoksuvat neulaset ja humisevat sumusta kosteat rannikkometsät. Se saattaa muuttaa elämäsi.

Järkäle on nyt luettu, mökillä, uuvuttavassa,jopa pelottavassa helteessä, joka saa tämän kirjan teeman tuntumaan aina vaan ajankohtaisemmalta. Tämä ei ole kevyttä kesälukemista!

Tarinan päähenkilöt esitellään kirjan ensimmäisissä,lyhyehköissä luvuissa. Nämä luvut ovat hienosti kirjoitettuja, henkilöt kiehtovia ja niissä paljastuu se mikä sysää kunkin henkilön omistautumaan luonnon ja metsän suojeluun aina äärimmäisyyksiin asti.
Kirjan 3 viimeistä pitkää lukua, Runko, Latva ja Siemenet ovat raskaampaa luettavaa. Ajoittain minua ahdisti. Mutta kyllä ilmastonmuutos, lajien ja metsien kato saakin ahdistaa ja pistää ajattelemaan. Ahdistavalta tuntui myös lukea konkretiaa siitä, miten vähän jos ollenkaan yksittäinen henkilö tai ryhmä voi asioihin vaikuttaa. Eipä juuri auta kahlita itseään metsätyökoneeseen tai osallistua mielenosoituksiin. Powers ei anna vastauksia, mutta pistää miettimään ja kysymään itseltään mistä minä olisin valmis luopumaan, mitä tekemään että tämä pallo pelastuisi?
Juuri nyt, kesän 2021 globaalien helle-,maastopalo-, kuivuus- ja tulvauutisten keskellä olen hyvin skeptinen. Peli taitaa olla pelattu, aika yksinkertaisesti loppuu kesken. Ihminen on aika turha ja itsekäs olento, joka ei varmasti uhraa itseään maapallon pelastamiseksi.

Kiitokset vielä kerran PyryJerelle !

Toivekirja ruzenalle.

Toiveiden toive! Kiitos kummallekin kierrättäjälle.

The Overstory 2018, suom. Sari Karhulahti, Gummerus 2021. 649 s.

Pulitzer-palkinto 2019
ja useita muita palkintoja ja ehdokkuuksia

Ai että olikin hieno lukukokemus! Olin säästänyt sen itselleni joululahjaksi ja riitti vähän ylikin. Ja oli viisasta varata kirjalle kunnon rupeama. Keskeisiä henkilöitä on useita ja heidän liikkeidensä ja suhteidensa seuraaminen varttitunnin iltalukemisina ei todellakaan onnistuisi. Toki olin varsinaisesti kiinnostunut Powersin missiosta - ja olihan se että hattua päästä!
Teksti sinänsä on helppolukuista, niin juonekasta ja tiedon kyllästämää kuin onkin. Lukekaa ihmiset tämä kirja, ennenkuin "luonnosta revitään rahaa kunnes puita kasvaa vain suorissa riveissä, kolme ihmistä hallitsee koko maapalloa ja jäljellä on vain niitä suuria nisäkkäitä, joita kasvatetaan teuraiksi." (s. 451)

Usein en ole kiinnostunut hyvänkään teoksen kirjoittajan henkilöstä, mutta nyt oli pakko katsoa mikä jamppa tää on joka tällaisen ensyklopedisen puupaketin kirjoittaa ja vielä limittää sen yllättäviinkin juonenkäänteisiin. Hesarin lukuoikeuksilla henkilöjuttu ja kirja-arvio löytyvät esim. hakusanalla Ikipuut.
Kääntäjää kannattaa kuunnella Yle Areenassa tästä ja/tai lukea haastattelu tästä.

-ruzena

******
1.1.2022 Kirja tarjolla ringiksi. Mukana: (järjestystä saatetaan järjestellä)

Tmarju (Roi)

EDIT. Rinkiä ei syntynyt eikä tiiliskiveä kannata meno-paluu-matkalle laittaa :(

*****

Agricola-palkinto 2022 suomennoksesta Sari Karhulahdelle.