Sivulta kirjasampo.fi:

Kesäinen purjehdusleiri saa karmaisevan käänteen.

Sandhamnin edustalle Lökholmin saareen kokoontuu joka kesä satojen lasten purjehdusleiri. Ohjaajat vartioivat lapsijoukkoa, mutta kaikkialle ei heidän valpas katseensa yllä.

Kiusaaminen ja pikkuriidoista alkavat tappelut pahenevat päivä päivältä lasten keskuudessa, eivätkä kesäleirin nuoret ohjaajat oikein tiedä mistä se johtuu. Kukaan ei tiedä sitäkään, että leiriläisiä pitää silmällä jokin muukin taho kuin hyvää tarkoittavat leirinvetäjät. Kun lapsi katoaa purjehdusleiriltä, joutuu Nackaan poliisiksi palannut Thomas Andreasson jälleen turvautumaan ystävänsä, juristi Nora Linden apuun.Viveca Stenin Totuuden nimessä on Sandhamnin murhasarjan kahdeksas romaani.

(WSOY)

Oli mukavaa lukea taas Stenin dekkari. Lukeminen osui sattumalta samaan ajankohtaan kuin kirjan tapahtumat, ja se toi oman lisäsäväyksen lukemiseen. En oikein jaksa lukea oikeudenkäyntikuvauksia, mutta onneksi ne eivät vieneet liian suurta osaa kirjasta. Kyllähän tämän parissa viihtyi kesäflunssaa sairastaessa.

Maahaasteessa sijoitan tämän Caymansaarille, sillä kirjan alkupuolella kerrotaan, kuinka paikalliset viranomaiset vastailivat kohteliaasti ruotsalaisten kyselyihin, mutta mitään ei tapahtunut. Omissa mielikuvissani Caymansaaret on veroparatiisi ja kuvittelen kaikenlaisten keinottelijoiden pesiytyneen sinne. Eipä ole tästä syystä tullut edes mieleeni, että haluaisin sinne joskus matkustaa. Tarkistin juuri ystävältäni googlelta: Viime vuonna Caymansaaret oli sijalla 1 Financial Secrecy Index -listalla. Tämä on "luettelo maailman veroparatiiseista ja niihin rinnastettavista taloudellisen salailun sallivista maista". (lainaus wikipediasta)

Jännittäviä lukuhetkiä toivekirjan parissa ja aurinkoista kesää!

Kiitos toivelistakirjasta!

Tämähän oli hyvä dekkari. Erilliset tarinat nivoutuvat lopulta yhteen ja kirja piti otteessaan.
Kirjassa lennettiin myös Bangkokiin,joten osallistun kirjalla "Matkustan ympäri maailmaa" haasteeseen.
Thaimaassa olen käynyt pari kertaa. En tosin kertaakaan Bangkokissa, vaan lennot laskeutuivat Phuketin kentälle. Sieltä sitten eka kerrallaKrabiin ja toisella kerralla KhaoLakiin.
Mikään hillitön Thaimaa fani ei kuitenkaan minusta koskaan tullut.

Hyviä lukuhetkiä löytäjälle!