Villi romaani käsittelee muukalaisuutta, uhraamista ja uskonnollisuutta yhtä aikaa älyllä ja kaikin aistein.

Seurakuntapastorina työskentelevä Maria jättää elämänsä ja matkustaa New Yorkiin. Vastuuntunto ja paontarve käyvät hänessä kiihkeää vuoropuhelua. Maria tutustuu naiseen, joka avaa hänelle oven tanssin maailmaan. Askel askeleelta hän uskaltaa pohtia mistä oikeastaan on kotoisin, pohjoisen pikkupitäjästäkö, jonka ahtaan uskonnollinen ilmapiiri oli tehdä hänet näkymättömäksi, vaiko jostain kauempaa.

Lopulta Maria myös suostuu kääntämään katseensa sisimpäänsä. Mitä salaisuutta hän on kantanut mukanaan valtameren yli? Mitä pahaa tapahtui pienelle tytölle, joka yritti tehdä kotinsa Suomeen, tytölle jonka muumipäiväkirjaa Maria kantaa mukanaan?

Romaanissa on tanssin levoton rytmi ja aamuyöllä palaavien muistojen tiheys. Riikka Pulkkinen käsittelee vierautta, uskontoa ja ruumiillisuutta yhtä aikaa älyllä ja kaikin aistein.

Luettu HELMET 2017 -lukuhaasteessa kohtaan 44. "Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta"

Seuraava saa napata :)

Juuri kun oli puhetta, että kaikki kyynarpaan löytämät kirjat ovat kulkeneet mun kauttani ja vielä juuri jostain Riikka Pulkkisen kirjasta, niin menen ja poimin tämän mukaani kirjastoreissulla...tätä Pulkkista en ole vielä lukenut, ei ole tuntunut niin kiinnostavalta, mutta kun se nyt tuli vastaan niin otin matkaan.

Suuria teemoja, kuten Pulkkisen kirjoissa yleensäkin, mutta aika kylmäksi tämä minut silti jätti. Tuli kuitenkin luettua loppuun asti bussimatkoilla.

Pöydällä kahvilan sisäaukiolla.