Gummerus 2017. 231 s. (Katsos pirua! Kirjasta puuttuu sivunumerointi. Ite piti laskea.)

Luin ihan äskettäin Selja Ahavan aiemmat romaanit [ei BC]. Eksyneen muistikirja kuvaa muistinmenettävää, ja sen rakenne ja ilmaisu tuottavat epävarmuusolon kuvitelman lukijallekin. Taivaalta tippuvat asiat jatkaa epävarmuusteemaa, taivaalta voi tippua yhtä ja toista. Pidin molemmista, varsinkin jälkimmäisestä, ja valitsinkin tämän uusimman kirjan pelkästään kirjallisin kokemusperustein. En ollut lukenut yhtään arvostelua, plokia tai kirjailijajuttua. Vasta kirjan luettuani kuulin, että se perustuu vahvasti Selja Ahavan henkilökohtaisiin kokemuksiin joita hän on valaissut lehtijutuissakin. En aio lukea niitä vastakaan. Kirjojen pitää pärjätä, ja tämä pärjää, omillaan.

Jo melko alussa selviää, että minäkertojan mies ilmoittaa kymmenen vuoden yhteiselon jälkeen, että on aina halunnut olla nainen. Mitä sitten seuraa ja miten kertoja tämän asian kanssa elää?

Ahava kirjoittaa hienoa, rehellistä ja ahdistavaakin tekstiä, ei mitään mitä vaikeudet minulle opettivat -henkistä terapiakirjoitusta. Paljon jää pohdittavaa kummankin osapuolen tilanteesta, tämä on hyvä kirja keskusteltavaksi - rinkiläiset olkaa hyvät!, en nyt kirjoita mattoa altanne. Toki tämä on romaani, fiktio, ja edustaa yhden kertojan kuvaa yhdestä transsukupuolisesta (jota sanaa muistaakseni ei edes mainita) henkilöstä yhdessä parisuhteessa. Tämä on kuitenkin faktahkoa verrattuna esimerkiksi kaikkien transsukupuolisten …ööö… äitiin, Virginia Woolfin Orlandoon (joka sekin kyllä pohjautui elävään malliin).

Parisuhdetarinan lomassa purjehtii Kolumbus. Vaikka Kolumbuksen matkojen vertauskuvallisuus on kirjassa ehkä turhankin aukikirjoitettu, matkaosuudet ovat jo itsessään mielenkiintoisia. (Tässä muistin Lauri Otonkosken Cameon, runoteoksen joka kuvaa Kolumbuksen ensimmäisen matkan. Lähteet ovat jokseenkin samat kuin Ahavalla.)

Teemaan sopiva hauska metadetalji on, että kirjasta puuttuu sivunumerointi. Ula(pa)lla ollaan, ei tiedetä missä mennään. (En oikeasti laskenut sivuja, luku yllä on Adlibriksestä.)


Sekaisin syksystä -rinki:

Mutteri
Anuliini1975
LiskoMiettinen
Annimanni

ja sitten muut osallistujat (ilmoittaudu PM:llä):
. erpax (Hki)
. outa1977 (Sastamala)
. Tmarju (Roi)
. Maansal (Tre)
- Hambo (Tre)
. justiina_81 (Tuusula)
. Flower78 (Kerava)

EDIT. ja sen saakin sitten hep-kirjana ken ensin ehtii. EDIT.EDIT. LolaRobin ehti!

Lisää luettavaa Mutterille!

Kirja saapui tänään minulle. Onpas niin mielenkiintoinen tämäkin.

Mistä minä sain päähän, että tässä puhuttaisiin dementiasta. Juu ei! Olipas mukaansa tempaava aihe. Kyllähän minä ne Kolumbuksetkin luin sieltä ja kun olin Kuubassa aiheeseen kuluvassa museossakin keväällä, mutta ei se nyt niin kiinnostanut kuin itse aihe. En tunne aihetta paremmin, mutta jos tämä ei ole kirjailijalle tapahtunut henkilökohtaisesti niin ihmettelen miten on päässyt niin kiinni aiheeseen. Näkökulmaa on kyllä molempien henkilöiden puolesta, mutta toki paremminkin kertojan tuntemuksiin ja ajatuksiin. Onneksi tämä on mahdollista tänä päivänä, mutta kyllä se on niin iso muutos ihmisen elämässä, että ihmettelee miten sen voisi prosessoida ja käsitellä. Kirjoittaja onkin osannut pilkkoa asian niin pieniin osiin, että siitäkin käy ilmi miten mullistava tällainen tilanne on.
Luin kirjan yhteen soittoon, ei tästä voinut päästää irti.

Kiitos kirjan postituksesta :)

Uskallan antaa kirjalle vain yhden tähden. Minua häiritsi suuresti, kun kirjassa ei ollut sivunumeroita, mutta kiitos ruzenalle, että oli löytänyt sivujen määrän rekisteröintiin :)
Tarina vaikutti hyvin seikkaperäiseltä, en ole oppinut, enkä tottunut lukemaan tämän tyylistä tekstiä. Aihe sinällään oli kyllä ihan hyvä, vähempi tämän aiheen kirjoja tulee vastaan. Suurta ihmetystä kirjassa tuottaa Kolumbuksen matkojen kuvaus, miksi tällaista on kirjoitettu tarinaan? Ehkä sen takia, että onhan tämän kirjan tarina eräänlainen matka minuuteen, mutta kumminkin. Olisin paljon mieluummin lukenut tarinaa, jossa ei hypeltäisi aiheesta toiseen. Oli liika "hieno" kirja minun makuuni. Olipa tämäkin ihka ensimmäinen kirja tältä kirjoittajalta, jonka nyt sain sitten luettua.

Kirja postittuu tänään kyläreissulla matkalleen kohti uutta lukijaa. Hyviä lukuhetkiä kirjan parissa!

Kiitoksia. Sain lisää luettavaa viikonlopuksi ja tulevalle ensi viikolle. :D

Todella mielenkiintoinen ja hyvä kirja.

Pidin ehkä enempi kirjoituksista, jotka käsittelevät miehen katoamisesta naisen muistoista. Jotenkin koskettavaa ja surullista naisen kannalta katsottuna.

En ole aiheesta paljon lukenut, vaikka tälläinen minua kovasti kiinnostaa ja herkistää.

"Olen tiennyt tämän aina. "(alle viivattuna kaksi kertaa!)

Lisää aion kirjailijalta kyllä lukea, vaikka pelkäsin jo historia kuvausten aikana, että mitä ihmettä sitä tulikaan tilattua.

Ja täytyy vielä sanoa, että todella hienosti kirjoitettu, jos tarinalle on vielä tosiaan henkilökohtaisia kokemuksia.

Minua ei häirinnyt sivunumeroiden puuttuminen, mutta jos meinaisi kertoa jollain sivulla tapahtuneesta asiasta tai palata siihen se olisi vaikeaa. Siksi ja kirjan hienon aineen vuoksi tämän voisin varmaan joskus toistekin lukea uudemman kerran.

Kirja on nyt minulla, kuten kaksi muutakin rinkikirjaa. Yritän lukea turhia viivyttelemättä.

Hienohan tämä on, ei siitä pääse mihinkään. Ahava kirjoittaa tarinaa juuri niin hapuilevasti ja aukkoisesti kuin tilanteeseen sopiikin. Teksti on runollista, haikeaa ja hienovireistä, mutta sallii samalla satunnaiset mustan huumorin pilkahdukset. Rinnakkaistarina Kolumbuksen harharetkistä täydentää teosta oivallisesti. Itsepetoksesta kyse kummassakin.

Minä olin lukenut muun muassa Helsingin Sanomien Ahava-haastattelun ennen kirjan lukemista, mikä varmasti vaikutti lukukokemukseen ja näin jälkikäteen ajateltuna vähän häiritsikin, tekstilähtöisen tulkintasuunnan edustaja kun olen. Mutta mennään nyt tällä, kun ei peruuttaakaan enää voi.

Aihehan tässä on keskustelua herättävä ja hyvin ajassa kiinni myös. Olen ymmärtänyt, että paljon kritiikkiä on herättänyt kirjan täysin subjektiivinen näkökulma, jossa toisen osapuolen tunteille ei ole sijaa (vaikka kyllä niitä minusta siellä täällä rivien välissä pilkahtelee). Myös sitä on arvosteltu, että kertoja "hylkää" puolisonsa, kun tämä vihdoin löytää (tai tunnustaa) itsensä – sama ihminenhän hän kuitenkin pohjimmiltaan on. Ymmärrän tämän kritiikin, mutta ymmärrän myös kirjan näkökulman: kokemus on kertojalle maailmaa mullistava ja musertava ja hänellä on tähän kokemukseensa oikeus. Loppujen lopuksi me jokainen katsomme tätä maailmaa juuri siitä omasta näkökulmastamme, omista tunteistamme ja omista kokemuksistamme käsin. Yhden kaunokirjallisen teoksen – olkoonkin sitten autofiktiivinen – ei minun mielestäni tarvitse käsitellä aihettaan objektiivisesti kaikista mahdollisista vinkkeleistä. Se on yksi näkökulma asiaan, mikä riittäköön. En sitä paitsi muista aiemmin törmänneeni juuri tästä näkökulmasta aihetta käsittelevään teokseen.

Mutta onpa mielenkiintoista jäädä seuraamaan, mitä mieltä seuraavat rinkiläiset kirjasta ovat!

Sain kirjan tänään Taryalta. Olen lukenut kirjastolainana aiemmat teokset ja tämä kiinnosti näiden lukukokemusten perusteella paljon. Pitkään niitä lainajonossa odotin, nyt ei tarvinnut odotella. Kiitos, ruzena!

Ekassa merkinnässä mainittu tuki- ja palautuskuori ei rantautunut tänne. Kirja ja kortti lähtivät aamulla pahvikuoressa seuraavalle kokelaalle. Kiitokset, ruzena ja muut rinkiläiset!

Kirja Sastamalassa. Tuli perille tukevassa kuoressa. Otan luentaan heti kun saan toisen rinkikirjan "alta pois."

Minua ei sivunumeroiden puuttuminen häirinnyt yhtään. Sopi kirjan runolliseen(kin) tyyliin. Muutenkin tämä oli ulko - ja tekstiasultaan kaunis.
Hienosti kerrottu tarina siitä, miten yhtäkkiä kaikki, entinen ja nykyinen elämä on aivan toisin.
Tämä oli ensimmäinen lukemani Ahavan kirja. Voisin lukea enemmänkin.
Kiitos ruzenalle, että sain osallistua tähän. Kirja lähtee viikon sisällä eteenpäin.

Kirja lähtee maanantaina ärräpaketissa kohti Rovaniemeä.
Antoisia lukuhetkiä!

Kiitos mielenkiintoisesta rinkikirjasta. Luin tästä jonkin esittelyn juuri ennen kuin ruzena tarjosi tätä ringiksi. Eli kiinnostus on suuri.

Luettuani kirjan olen hämmentynyt. En tiedä miksi. Uskon, että voisin pitää tästä kirjasta paljonkin, mutta jotenkin aika ja asiat eivät kohdanneet. Olen varmaan nyt liian kiireinen ja levoton lukeakseni (ja ymmärtääkseni) tämän tyyppistä kirjallisuutta.
Ja tähän mielentilaan sopii enemmän kuin hyvin se, että sivunumeroiden puuttuminen häiritsi.....

Seuraavana vuorossa oleva Aava viestitteli lukeneensa kirjan jo, joten teos jatkaa matkaansa, kun saan seuraavan lukijan yhteystiedot.

Kirja on postissa matkalla kohti seuraavaa lukijaa.

Kirja tuli postitse Rovaniemeltä ihan kotiin asti kannettuna, kiitos Tmarju!

Vein kirjan seuraavalle ringissä... eli Hambolle nautinnollisia lukuhetkiä.

Kirja minulla, kiitos Maansal. Vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjalta....

Keittiönpöydän ääressä kirjailijan monivuotinen aviomies ja lasten isä vetää henkeä ja lausuu harkitut sanat, jotka muuttavat perheen koko elämän:

"Olen oikeastaan aina halunnut olla nainen."

Heti seuraavana päivänä Ahava tekee pakonomaisesti sen, minkä osaa: alkaa kirjoittaa ajatuksiaan muistiin. Ajatukset ovat runollisia mutta taitavasti hän liittää ne tekstiin ja kokonaisuuteen. Kirjan rankka ja paikoin ahdistavakin tunnelma kevenee Ahavan runollisella tekstillä.

Minua ei haitannut sivunumeroiden puute millään tavalla, tuskin huomasin sitä. Jäin pohtimaan miten perheen lapset reagoivat isän muuttuneeseen identiteettiin, sitä ei Ahava millään tavalla käsitellyt.

Tämä kirja ei ollut mitenkään kevyttä luettavaa. Paljon jäin pohdittavaa ja ajatusten jakamisen tarvetta.

Kiitos ruzenalle kirjan kierrättämisestä.
Kirja jatkaa matkaa heti kun saan seuraavan lukijan osoitteen.

Kirja lähtee kohti seuraavaa lukijaa Tuusulaan.
Mielenkiintoisia lukuhetkiä!

Kirja Tuusulassa. Toinen rinkikirja kesken. Sen jälkeen tämä

Tämä oli ensimmäinen Ahavan kirjoittama kirja jonka luin. Tykkäsin todella paljon, vaikka aihe ei ollutkaan kevyimmästä päästä. Hienosti kirjoitettu.

Flower_78 saa tämän rinkikirjan vihdoinkin sunnuntaina, kun näemme teatterin merkeissä. Lukuiloa!

Kirja on nyt minulla. Luen niin pian kuin mahdollista.

Odotin kirjan olevan aika erilainen kuin se loppujen lopuksi oli. Aihe on mielenkiintoinen ja kirja hienosti kirjoitettu. Ajatus siitä, että puoliso ja koko avioliitto sellaisena mitä se oli, noin vain katoaa, ei varmasti ole helppo käsitellä. Minua häiritsi se, että Kolumbuksen löytöretkeilyt veivät kirjasta niin paljon sivuja, olisin mieluummin lukenut varsinaisesta aiheesta enemmän.

Olen lukenut aiemmin Ahavan kirjat Eksyneen muistikirja ja Taivaalta tippuvat asiat ja nyt luettuani tämän, voin todeta, että Taivaalta tippuvat asiat on edelleen ehdoton suosikkini hänen kirjoistaan.

Kirja lähtee postitse LolaRobinille, joka huusi tästä hep! Hyviä lukuhetkiä!

Kiitos kirjasta! Luen, kun saan kaiken sekamelskan elämästä pois alta.