Takakannesta:
Taivas oli iltaisin jo syväsävyinen, painava lähestyvästä syksystä. En tunnistanut onneani, olin milloin janoinen, milloin pitkästynyt, milloin hiukan tuskastunut lomaan ja toimettomuuteen.
Kaikki, mikä oli arvokasta, oli minulla siinä, vielä hetken aikaa siinä.
Mitä tapahtui Berliinissä vuosia sitten? Kaunis ja väkevä romaani äidistä, joka on tehnyt peruuttamattoman virheen, isästä joka ei löydä tietä ulos surustaan ja tyttärestä, jolle muistaminen on liian kipeää.
---
Olen tykästynyt Pulkkisen kirjoihin. Tämä oli tarinana ihan hyvä. Minua vaan häiritsi se, että välillä tekstistä paistoi jotenkin kirjailijan liika yrittäminen. Ihan kuin hän olisi halunnut paikoin saada vain aikaiseksi jonkun aivan kuolemattoman hienon lauseen, joka silmiini näytti liian falskilta. Voisiko tarinan antaa vain viedä?
Kirja ei jäänyt niin mieleenpainuvaksi, että haluaisin säilöä omaan hyllyyni. Joten adios ja mukavia lukuhetkiä seuraaville kirjaan tarttuville.

Vapautuu Lola Robinin kuriroimana Flower78:n kautta Tyrnimarjalle. Hyvää matkaa kirja, löydä paljon uusia lukijoita. :)

Vien tämän kirjan Tyrnimarjalle, kun osumme samaan miittiin seuraavan kerran. Todennäköisesti menee kuitenkin vähintään elokuulle. Sitä ennen aion kuitenkin "syödä kuormasta" ja lukea tämän. Kiitokset siis kirjasta!

Mitä tästä sanoisin? Oli ehkä hieman liian taiteellinen minun makuuni. Kieli oli välillä niin monimutkaista, että olisi pitänyt lukea virke useampaan kertaan ymmärtääkseni (ja aina en edes jaksanut). Erityisesti Aurelian tarinan seuraaminen oli aika takkuavaa, pääosin sekä kielen että kovin erikoisten tapahtumien johdosta. Kiinnostavampana ja helpommin luettavampanakin pidin Aurelian äidin tarinaa kirjassa. Tämä tuntui nyt ainakin tällä hetkellä olevan minulle vähän liikaa.

Tyrnimarja saa tämän kirjan vihdoinkin maanantaina. Hyviä lukuhetkiä!

Sain kirjan Flower78:lta, kiitokset. Olen tykännyt Pulkkisen kahdesta ekasta kirjasta, katsotaan miten tämän kanssa käy...

Vähän ristiriitaisin tuntein suljin tämän kirjan takakannen. Olen tykännyt Pulkkisen aiemmista teoksista ja tästäkin tykkäsin ja en tykännyt. Pulkkinen kirjoittaa kaunista suomea, tässä kirjassa paikoin jopa liiankin korkealentoista.
Pidin tosi paljon luvuista, joissa kertojana oli Aurelian äiti. Luvut, joissa Aurelia itse oli äänessä eivät niinkään miellyttäneet, varsinkin näytelmän tekoon liittyvät jutut olivat paikoin suorastaan pitkästyttäviä.
Vanhempien salaisuuden arvasin rivien välistä jo hyvin aikaisessa vaiheessa.
Ei siis mikään mestariteos, mutta lukemisen arvoinen toki.

Kesis saa toivekirjansa PKS-miitissä 12.12.17.

Kiitos kirjasta, 1 tai 2 pulkkista olen lukenut aiemmin 1 tämän tänään saadun lisäksi odottaa tbr hyllystä niistä mitkä oon lukenut olen tykännyt

jäänyt lukematta ja lähteee nyt muuton tieltä etsimään uutta lukijaa