Varattu Taryalle

Tarya oli tosiaan kiinnostunut tästä kirjasta, joten siirtyy hänelle seuraavaksi.

Sain kirjan iltapäivän Columbus-miitissä, kiitos sakirmo! Yksi kappale tätä minulla tosiaan jo on hyllyssä, mutta siitä en raaski (= voi) luopua vähään aikaan ja toiselle on siis tarvetta ;)

* * * * *
Takakannesta:
Valheet ja salaiset paheet sysäävät tarinan liikkeelle pinnan alla. Pikkukaupungin julkisivu onkin juuri saatu puhtaaksi. Pirkko Arhippa repii yhdeksännessä dekkarissaan taidokkaasti naamiot henkilöiden kasvoilta.

Kuuman kesän asuntomessut keräävät yhteen ihmisiä, jollaisia kuka hyvänsä voisi tavata nyky-Suomessa: pyrkyreitä, naissankareita, omistushaluisia naisia. Kerskakuluttajilla on vastavoimansa. Jotkut menevät liian pitkälle pelatessaan omaan pussiinsa. Vasta kuolema avaa solmut.

Otin kirjan lukuun, vaikka kesken on pari muutakin – hyvää – kirjaa. Tänään oli joulumarkkinat Forssan torilla ja kiva siellä oli kierrellä, joskaan en löytänyt etsimiäni nahkatossuja. Paluumatkalla poikkesin kahvittelemassa Arhipan kera :) Täällähän tätä kirjaa sopiikin lukea :) Forssassa pidettiin asuntomessut vuonna 1982, Puulinnun kuolema ilmestyi 1983.

Arhippa lounakirjailijat.netissä:
"Teoksistani neljä (viisi. Lat. huom.) sijoittuu Lounais-Hämeeseen: Kultaverkko sijoittuu Tammelaan ja Puulinnun kuolema, Peijaistanssit, Hietaneilikka ja Konna ja rupikonna sijoittuvat Forssaan. Kultaverkossa esiintyvän nukketeatterin poimin muualta, mutta muuten tapahtumat sijoittuvat Tammelaan. Puulinnun kuolemakin liittyy sikäli Tammelaan, että teoksen nimi tuli puulinnusta, jonka ostin Hakkapeliittapäiviltä. Lintu on minulla vieläkin tallella. Teoksen taustalla näkyy myös kiinnostukseni paikallispolitiikkaan. Peijaistanssit sijoittui kolmanneksi kolmen kustantajan rakkausromaanikisassa. Se sijoittuu Forssaan ja kertoo nuoren naistoimittajan vaiheista."

"Forssa on ollut inspiroiva ympäristö. Se esiintyy teoksissa itsenään, ja teoksista on löydettävissä tuttuja paikkoja, kuten Loimijoki, sillat ja hopeapajut. Mukana teoksissa on kaupungin tapahtumia, mutta ei toki aivan suoraan. Dekkarimiljöö on yleensä joko suurkaupunki tai sitten idyllinen ympäristö, jonka idyllisyys onkin kuitenkin vain pintaa. Pienessä paikassa ei voi olla kasvoton ja se on ominaista Forssallekin teosten ympäristönä."

Kirja on vielä ns. vaiheessa, sillä lukuaikaa on koko joulukuun ollut hirmu vähäsen ja sen vähän olen käyttänyt BC-joulukalenterissa arpomieni tai joulupaketeissa lähettämieni kirjojen lukemiseen. Hippasin tällä Saka74:n, joka saa kirjan joskus alkuvuodesta. Katsotaan, josko kirjalle löytyisi jostain kuriiri ;)

Postitan Saka74:lle toisen kappaleen tästä kirjasta. Tämä jää luettavakseni ja matkaa sitten toivelistahippakirjana Paulannille.

No niin, vihdoinkin pääsin jatkamaan tätä. Leppoisaa on meno, ja sehän sopii paremmin kuin hyvin näin Auschwitzin kirjastonhoitajan jälkeen. Olin aiemmin lukenut tätä sivulle 44 saakka, mutta aloitin nyt hieman taaempaa, sivulta 18. Menossa 115/223.

Otin kirjan mukaan kahvilareissulle, kotona luen itse asiassa aika vähän, paitsi mökillä pihamaalla. Kahvimukin äärellä sainkin kirjan päätökseen, onhan tämä aika nopealukuinen. Juoni oli ehkä turhan sekava eikä jännityksestä ollut tietoakaan, mutta kyllähän tämänkin Arhipan ihan mielellään luki. Jotenkin tuntui, että tämä olisi voinut olla Arhipan alkuvuosien tuotantoa, vaan eipä ole, tätä ennen hän oli julkaissut jo yli kymmenen kirjaa.

Syyllinen tai ainakin joku syyllisistä tietävä oli helppo arvata jo kirjan puolivälissä, vihje oli liian ilmiselvä :D Hammarin lukuharrastus ilahdutti ("olin joskus talvella lukenut kirjaston kaikki Simenonit yhteen menoon"), samoin kuin mesimarjat, jotka olivatkin yleisiä vielä kirjan julkaisuaikaan. Luontokato on nykyään sitä luokkaa, että sen näkee yhden sukupolven aikana :(

Paulanni saa kirjan huomisessa kiirastorstain minimiitissä Antin Konditoriassa :)

Kiitos miitistä ja toivelistakirjasta! Nyt minulla taitaakin olla hyllyssä kaikki Arhipan Forssa-kirjat.