"Tulkaa ottamaan rakkauden siemaus, isä tapasi sanoa.
Minä otin kupin käsieni väliin ja nostin sen huulilleni.
Vain yksi siemaus. Tee oli aina niin kuumaa, että minulta paloi kieli. Mutta en välittänyt, koska tiesin että kieltäni ei polttanut vain tee vaan samalla isän rakkaus.

Esikoisromaanissaan Chimamanda Ngozi Adichie kertoo nuoren tytön kasvusta ristiriitojen repimässä Nigeriassa, ankaran uskonnollisen isän varjossa. 15-vuotiaan Kambilin elämä mullistuu, kun vapaamielinen täti kutsuu hänet veljineen luokseen toiseen kaupunkiin. Tädin puutarhassa kukkivat aistilliset, purppuranpunaiset hibiskukset, ja yhtäkkiä koko maailma on täynnä ääntä, iloa ja tunteita, jollaisia Kambili ei ole koskaan uskaltanut edes kuvitella."
***
Olen jo joskus lukenut. Oli tarkoitus laittaa tämä eteenpäin jo aiemmin, kun huomasin sen yhdellä toivelistalla. Laitan nyt, ettei taas unohdu.

Hyviä lukuhetkiä, He_Ri!

Kiitos toivelistaylläristä! (Lohdullista kuulla, että jollakin muullakin on kirjoja pinoissa...)

Pidin kirjasta, vaikka aihe olikin aika rankka. Toisaalta kaikki ei ollut pahaa, ei edes ankara isä ollut täysin paha. Loppu ehkä vähän lässähti, mutta kokonaislukunautintoa sekään ei pilannut.

Otan kirjan mukaani, jos vaikka saisin sen kuriirin matkassa eteenpäin. Sikasäkkivalinnasta on kyse.

täm sikasäkki kirja ei loout makuuni joten siirtyy saa-hyllyyni