"Epätoivoinen rakkaustarina, sankariksi patistava elämäntaito-opas, satiiria aikamme ilmiöistä - räävittömän hauska esikoisteos on kaikkea tätä.

Tarmo työskentelee hirviömäisen kirjastonjohtaja Lillukan alaisuudessa, mutta hänestä on enempään. Tarmo haluaa olla sankari. Hän jättää työnsä kirjastossa ja ryhtyy Suomalaisen Teatterin järjestäjäksi. Ja järjestäjänä hän todellakin järjestää: tarvittiin näyttämölle sitten pallomeri, kontillinen sanomalehtiä tai tosielämän romanikerjäläinen, Tarmo järjestää. Teatterin toinen toistaan erikoisempien persoonallisuuksien keskellä Tarmo myös opettelee sitä, mitä on olla todellinen mies. Samalla hän metsästää alati pakenevaa ihastustaan, teatterin nuorta tähteä Danielia."

***

Odotin huumoripläjäystä, mutta ei tämä varsinaisesti ollut sellainen kirja. Paikoitellen kyllä nauratti, mutta vähintään yhtä usein melkein itketti. Antti Holmalla on sana hallussa, tykkäsin.

Kirja jatkaa matkaansa sumakolle.

Kiitos! Tämä taitaa ohittaa muutaman lukupinon kirjan.

Tuli perille ongelmitta.

Unohtuikin hyllyyn yli vuodeksi.

Hieman erikoisempi tarina. "Omituista" loppua lukuunottamatta tykkäsin.

Lukuiloa!

Kiitos!
Tätä kirjaa etsin joulun jälkeen Suomalaisen alennusmyynnistä, mutta kuulemma joku oli ostanut viimeisen kappaleen varttitunnin ennen minua. Nyt ymmärrän miksi.
Kiinnostaa lukea, mitä näyttelijä kirjoittaa järjestäjästä. Molemmat kun ovat työkavereitani. Ei Antti Holma vaan kollegansa.

Tämä kirja tuotti mulle valtavan pettymyksen. Ajattelin lukiessani, että olisikohan tätä kukaan kustantanut, ellei kirjailija olisi kuuluisa näyttelijä....
Paikoitellen kirjan antama kuva teatterin sisäisestä elämästä on varsin todenmukainen, mutta toisinaan mentiin utopian puolelle. Suuria sieluja mahtuu jokainsen teatterin seinien sisälle (jos ei toki ulkopuolellekin) ja näistä Holman hahmoista löysin kuvauksia ihan tutuista tyypeistä.
Hetkittäin tämä oli viihdyttävä, mutta kokonaisuutena ei tehnyt minuun isoa vaikutusta.
Mutta mukava lukea aiempia kommentteja, onneksi me ei olla kaikki samanlaisia.

Vuonna 2017 luetaan suomalaisia kirjoja, joten tämänkin laitan Suomalaiseen lukuhaasteeseen.

Syntymäpäiväpakettiin mahtui myös tämä toivelistakirjasi. Onneksi olkoon!

Tästäkin saa useita anagrammeja, mutta yksi piti valita, joten olkoon se Rästejä. Eli tämäkin kuuluu Vapautusten vuosi 2017 -haasteen syyskuun kirjoihin.

Kiitos!

Olipa erikoinen kirja. Ei varsinaisesti ihan suosikkikirjojani, mutta omalla tavallaan ihan kiintoisa lukukokemus.
Alku oli kyllä niin vastenmielinen, että olin jo jättää kesken.
Luin jostain, että kirjassa on ”yllättävä loppu.”
Olin aivan varma, että tiedän, mitä tässä tulee käymään, joten se yllätti, että olin aivan hakoteillä.

Hauskoja lukuhetkiä!