" 'Amerikassa minä saan tyttären, joka on aivan kuin minä. Mutta siellä kukaan ei halveksi häntä, sillä minä pidän huolta, että hän puhuu vain moitteetonta amerikanenglantia. Ja siellä hän on aina liian kylläinen nielläkseen surua.' Näin ajattelee yksi tämän kirjan neljästä kiinalaisnaisesta muuttaessaan sodan jälkeen Yhdysvaltoihin. Amerikassa kaikki neljä naista saavat tyttären, mutta tyttäret oppivat nielemään enemmän Coca-Colaa kuin surua ja kuuntelemaan mieluummin korvalappustereoitaan kuin äitejään. Koko ikänsä Amerikassa eläneet tyttäret eivät pysty sisäistämään äitien kiinalaisia tapoja ja uskomuksia eivätkä äidit voi ymmärtää tytärten pyrkimyksiä itsenäiseen elämään."

Tämä on yksi vanhimmista hyllyssäni olevista kirjoista, joten listasin tämän Louhintahaasteeseen luettavaksi tämän vuoden aikana. Aloitin kirjan lukemisen muutama päivä sitten ja tänään päätin, ettei tätä ole pakko lukea. Lukeminen tuntui liian raskaalta tähän hetkeen eikä kirjan pariin palaaminen tuntunut ollenkaan innostavalta, joten päätin jättää kirjan kesken. Kirja jäi kesken sivulla 114/333.

Kirja lähtee etsimään seuraavaa lukijaa kirjaston vaihtohyllystä. *********************************************************************************
Löysit vapauttamani BookCrossing-kirjan, hienoa! Olisi hauska tietää mistä löysit kirjan, luitko sen tai aiotko lukea. Jos luet kirjan, olisi myös mukava kuulla mitä mieltä olet kirjasta. Sen jälkeen voit jättää kirjan omaan hyllyysi tai antaa sen jatkaa matkaa.

Jos rekisteröidyt BookCrossing-sivustolle, pystyt myös itse seuraamaan tämän kirjan ja muiden rekisteröimiesi ja vapauttamiesi kirjojen matkaa.

Mukavia lukuhetkiä!