Viaton imperiumi – Kolme kertomusta suomalaisesta yritysvastuusta

Suomen talouden perusta on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä rajusti. Olemme yksi maailman vauraimmista maista, ja meidän nokiamme, botniamme ja outokumpumme toimivat kaikkialla maailmassa. Vaurautemme nojaa Etelän raaka-aineisiin ja kasvaviin markkinoihin. Yrityksemme toimivat samassa ristipaineessa kuin muutkin kansainväliset suuryhtiöt: voittoja ja markkinaosuuksia pitää kasvattaa samalla, kun kuluttajille halutaan viestiä vastuunkannosta ja eettisyydestä.

Kun suomalaistaustaiset jättiyritykset perustavat plantaaseja Kiinaan, rakentavat televerkkoja Lähi-itään tai kaivavat kobolttia Kongon tantereesta, ne vaikuttavat lukemattomien paikallisten ihmisten kohtaloihin. Päätökset kaupoista tehdään täällä vauraassa pohjoisessa, ja täällä myös esitetään anteeksipyynnöt, kun jossakin on mokattu.

Kirja purkaa yritysvastuun käsitettä konkreettisesti, esimerkkien avulla.

Teoksessa on kolme osaa:

Kongo: Tinan ja koboltin tarina.
Suomalaisseikkailijat perustivat Etelä-Kongon ensimmäiset kuparikaivokset 1900-luvun alussa. Nyt sieltä louhitaan kobolttia, joka jalostetaan Kokkolassa käytettäväksi kannettavien laitteiden akkuihin. Itä-Kongossa taas käydään veristä sotaa, jota vauhdittavat elektroniikkateollisuuden tarvitsemat tina ja tantaali. Elektroniikan ansiosta Suomi on yksi rutiköyhän Kongon tärkeimmistä kauppakumppaneista. Millaista vastuuta meidän suomalaisten tulisi kantaa maasta, joka on meille näin tuntematon ja tärkeä?

Iran: Mullah ja mobiilinetti.
Kesällä 2009 Iranin viranomaiset tukahduttivat vaalimielenosoitukset verisesti. Tästä seurasi kohu televalvonnasta: toimiko Nokia Siemens Networks eettisesti rakentaessaan Iraniin GSM-verkon, joka vauhditti maan viestintävallankumousta, vai epäeettisesti liittäessään verkkoon salakuuntelujärjestelmän? Samalla terrorismin vastainen taistelu kasvattaa viranomaisten valvontamahdollisuuksia koko maailmassa, ja Eurooppa toimii asiassa kapellimestarina.

Brasilia: Eukalyptus ja konsultti.
Suomalaiset pikkukaupungit surevat suljettuja sellutehtaitaan. Miksi selluteollisuuden saapumista ei juhlita Etelä-Amerikassa? Brasilian maattomien liike MST on maailman suurin kansalaisjärjestö, ja sen mielestä Stora Enson eukalyptuspellot tuhoavat naapureidensa mahdollisuuden kehitykseen. Kumman käsitys hyvinvoinnista on oikea, MST:n vai Stora Enson? Entä millaista vuoropuhelua valtio-omistaja, suomalainen media, etelän kansanliikkeet ja metsäjätti käyvät, kun plantaasilta kuuluu kohu-uutisia?

Kirja vapautuu Vuosaaren kauppakeskus Columbuksen Marian Konditorian BookCrossing-kirjahyllyyn!

-----------------------------------------

Onneksi olkoon, olet löytänyt BookCrossing-kirjan!

Olisi mukava tietää, mistä löysit kirjan, ja jos päätät lukea sen, olisi kiva kuulla, mitä pidit kirjasta. Sitten voitkin joko pitää sen omassa hyllyssäsi tai laittaa maailmalle uutta lukijaa etsimään ja ilahduttamaan. Jos päätät liittyä BookCrossing-sivustolle, pääset myös itse seuraamaan kirjan matkaa ja lukemaan uusien lukijoiden ajatuksia tästä kirjasta.

Hyviä lukuhetkiä!

P.S. Tervetuloa suomenkieliselle keskustelufoorumille!