Isän jäämistöstä huhtikuun vapautushaastetta varten.

Takakannesta:
HYÖNTEISELÄMÄÄ mullistaa kaikki käsitykset venäläisestä kirjallisuudesta. Sen 15 tarinaa puikkelehtivat toistensa lomitse, kertovat samoista henkilöistä eri kulmista ja eri aikoina, punoutuvat muotoaan muuttavaksi kaleidoskoopiksi.
Nuhruisessa lomakeskuksessa Mustanmeren rannalla tapaamme kolme miestä: Arnoldin ja Arturin sekä amerikkalaisen Sam Suckerin. He ovat korrektisti pukeutuneita, käyttäytyvät korrektisti ja tutustuminen tapahtuu sivistyneesti. Jotain outoa lukija on aavistavinaan, mutta vasta kun kaverukset heittäytyvät kaiteelta tyhjyyteen, paljastuukin että he ovat hyttysiä. Ja millaisiin maistiaisiin me heidän kanssaan pääsemmekään...
Muurahaisneito Marina avioituu upseeri Nikolain kanssa ja synnyttää tyttären, Natasan, joka sitten rupeaakin kärpäseksi. Isä-pillerinpyörittäjä pohtii poikansa kanssa minuuden olemusta, Maksim saa kokea, mitä on olla hamppulude palavassa marisätkässä, Serjoza-kaskas kasvattaa viikset kuten työtoverinsakin, mutta entäs kun häntä luullaan sitten torakaksi?
Ovatko he ihmisiä vai hyönteisiä? Nerokkaan taitavasti ja luontevasti kirjailija vaihtaa kuvakulmaa, käytelee kaksoisvalotusta, panee lukijan aivot lujille.

erpaxille hyviä lukuhetkiä!

Lämpimät kiitokset kirjasta ja kortista, Louhi! Onpa kaunis kirjanmerkki. Paljon kiitoksia, että lähetit tämän! Valoa Kainuun kevääseen.

Luin tämän kirjan aikanaan pian sen saatuani. Pääsiäisviikonlopun aikana luin kirjan uudestaan muun lukemisen ohessa. Kirjan 15 kertomusta ovat tavallaan itsenäisiä, vaikka ne limittyvät toisiinsa ja muodostavat jatkumon ja kokonaisuuden. Kieli ja tyyli eroavat siitä, mitä yleensä luen, ja pari kolme kertomusta kerrallaan olikin sopiva annos. Silti keskittyminen oli vaikeaa. Kertomuksissa on yllättäviäkin muodonmuutoksia, näkökulmat ja mittasuhteet vaihtuvat, on kaksoismerkityksiä ja vertauskuvia. Toisaalta ei ole väliä, ovatko kertomuksen hahmot ihmisiä vai hyönteisiä. Lopussa on entomopilogi.

Kirjaa lukiessa tuli nykytilanne mieleen ja ajatus lähti harhailemaan: tapahtumat sijoittuvat pääosin Krimille, lomakylän ruokalistat ovat ukrainaksi, eräänä aamuna hyönteisen vuosikausia kaivelema pehmeä venäläinen hietasavi muuttuu yllättäen siunatuksi Ukrainan mustaksimullaksi.

Edit. kirja kävi tarjolla PK-seudun miitissä 9.4. Kaikki saivat paljon luettavaa ja kirjoja jäi ylikin. Vien tarjolle johonkin tulevaan BC-tapaamiseen tai Hep-ketjuun.

Kirja jäi Turun kierrätysmiittiin jonkun napattavaksi tai pippiksen jatkovapautettavaksi.

Kirjoja ei milloinkaan ole liikaa, eikä koskaan tiedä mikä genre kiinnostaisi seuraavaksi. Niinpä tämä kirja lähtee tarjolle uudelle lukijalle!

Turkulaiset iskee jälleen! O.O
Kiitos julmetun painavasta ylläripaketista, joka oli täynnä kaikkea kivanoloista!